Hevospelit 2027: toto siirtyy lisenssimarkkinalle

Hevospelit eli totopelit ovat Suomen rahapeliuudistuksen vähiten puhuttu mutta rakenteellisesti jyrkin muutos. Kun rahapelilaki 10/2026 tulee voimaan 1.7.2027, verkossa pelattava hevosvedonlyönti ei jää Veikkauksen yksinoikeuteen kuten Lotto, arvat tai kivijalan peliautomaatit. Se siirtyy kokonaisuudessaan kilpaillulle lisenssimarkkinalle muun vedonlyönnin tavoin. Sama peli, jota on Suomessa pelattu yhden toimijan kautta vuosikymmeniä, on siis parin vuoden päästä tuote, jota voi tarjota kuka tahansa toimiluvan saanut yhtiö.

Muutos ei koske vain sitä, kenen sivustolla ravivedon lyö. Suomalaisen raviurheilun koko rahoituslogiikka on rakennettu pelirahan varaan, ja se logiikka purettiin jo ennen uutta lakia. Samaan aikaan lajin oma pohja kapenee: kilpailevia hevosia ja lisenssinhaltijoita on selvästi vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä hevospelit ovat, miten totalisaattori toimii, miksi ne lopulta päätyivät lisenssimarkkinalle, ketkä niitä aikovat tarjota, mitä pelaajalle käytännössä muuttuu ja mitä raviurheilun rahoitukselle tapahtuu.

Mitä hevospelit ovat ja miksi niitä kutsutaan totoksi

Hevospeleillä tarkoitetaan vedonlyöntiä hevoskilpailujen tuloksista. Suomessa se tarkoittaa käytännössä ravikilpailuja: lämminveriset ravihevoset ja suomenhevoset kilpailevat valjastettuina kärryihin, ja pelaaja arvaa, mikä hevonen voittaa lähdön tai missä järjestyksessä hevoset maaliin tulevat. Laukkakilpailuja eli galoppia Suomessa ajetaan vain vähän, kun taas Ruotsissa ja Keski-Euroopassa se on oma merkittävä haaransa.

Nimitys toto tulee sanasta totalisaattori. Se viittaa pelin rahanjakotapaan, ei hevosiin: totalisaattorissa kaikki samaan kohteeseen asetetut panokset kootaan yhteen pooliin, talo ottaa siitä ennalta määritellyn osuuden ja loput jaetaan oikein veikanneiden kesken. Tapa keksittiin Ranskassa 1800-luvun lopulla, ja se levisi nopeasti kaikkialle, missä hevosista pelattiin. Suomessa totopelaaminen alkoi 1920-luvulla, ja siitä tuli vuosikymmeniksi raviratojen taloudellinen selkäranka.

Suomalainen totovalikoima jakautuu kahteen perustyyppiin. Yksittäiseen lähtöön kohdistuvissa peleissä pelaaja arvaa yhden lähdön voittajan tai kärkisijojen järjestyksen. Monilähtöpeleissä pelaaja kokoaa rivin useasta peräkkäisestä lähdöstä, jolloin oikean rivin todennäköisyys putoaa jyrkästi ja mahdollinen voitto kasvaa vastaavasti. Veikkauksen vuoden 2025 vuosi- ja vastuullisuusraportissa Toto-peleiksi luetellaan muun muassa Toto75, Toto65, Toto5, Toto4, Voittaja, Kaksari ja Troikka.

Taulukko kuvaa pelien rakennetta, ei niiden tuotto-odotusta. Kaikissa totopeleissä pelaajille palautuva osuus on alle sadan prosentin, eli pitkällä aikavälillä pelaaminen on pelaajalle tappiollista riippumatta siitä, kuinka hyvin hevoset tuntee. Palautusosuus vaihtelee pelityypeittäin, ja vaikeammissa monilähtöpeleissä se on tyypillisesti matalampi kuin yksinkertaisissa vedoissa. Tarkat osuudet vahvistetaan pelisäännöissä.

Totalisaattori: kerroin syntyy pelaajien rahoista

Tavallisessa urheiluvedonlyönnissä peliyhtiö asettaa kertoimen etukäteen. Yhtiö arvioi tapahtuman todennäköisyyden, laskee siitä kertoimen ja leikkaa siitä oman katteensa. Jos yhtiö arvioi väärin, se häviää rahaa. Kerroin on lupaus: kun lyöt vedon kertoimella 3,50, saat voittaessasi 3,50 kertaa panoksesi riippumatta siitä, mitä muut pelaajat tekevät.

Totalisaattori toimii toisin. Siinä peliyhtiö ei ota kantaa hevosten paremmuuteen eikä kanna riskiä lopputuloksesta. Se kokoaa panokset, pidättää oman osuutensa ja jakaa jäljelle jäävän summan oikein veikanneiden kesken. Kerroin on siis vain jälkikäteen laskettu osamäärä: jaettava pooli jaettuna oikeiden rivien määrällä. Ennen lähtöä näkyvät kertoimet ovat ennusteita, jotka elävät sitä mukaa kuin rahaa virtaa eri hevosille, ja lopullinen kerroin ratkeaa vasta pelin sulkeuduttua.

Tästä seuraa kolme asiaa, jotka jäävät helposti huomaamatta. Ensinnäkin pelaajat kilpailevat toisiaan vastaan, eivät taloa vastaan. Suosikkiin panostavat jakavat poolin monen kesken, kun taas harvemmin pelatun hevosen osuma jakautuu harvemmille. Toiseksi suuri panos muuttaa omaa kerrointaan: mitä enemmän rahaa yksi pelaaja työntää samaan kohteeseen, sitä pienemmäksi hänen oma kertoimensa painuu. Kolmanneksi talon osuus on vakio riippumatta siitä, miten kilpailu menee. Peliyhtiö voittaa yhtä paljon riippumatta siitä, voittaako suosikki vai yllättäjä.

Totalisaattorin rakenne selittää myös sen, miksi hevospelaaminen on kansainvälisesti keskittynyttä. Poolin koko ratkaisee pelin houkuttelevuuden: pienessä poolissa yksikin iso panos romahduttaa kertoimen, ja voitot jäävät vaatimattomiksi. Siksi hevospelioperaattorit yhdistävät poolejaan yli rajojen niin, että samaan lähtöön pelataan useasta maasta. Kilpailu hevospeleissä ei siis ratkea pelkästään sillä, kenellä on paras sivusto, vaan myös sillä, kenellä on pääsy riittävän suuriin pooleihin.

Ravikilpailu pelikohteena: mitä pelaaja oikeastaan arvioi

Hevospeli eroaa useimmista rahapeleistä siinä, että pelikohde on urheilusuoritus, jonka taustatiedot ovat julkisia. Pelaajan käytettävissä on hevosen aiemmat sijoitukset ja ajat, valmentaja ja ohjastaja, lähtörata, matkan pituus ja kengitystiedot. Juuri tämä tekee pelistä monelle mielekkään: siinä on jotain tutkittavaa. Samasta syystä se myös houkuttelee uskomaan, että riittävällä työllä lopputulos on hallittavissa.

Suomessa raveissa kilpaillaan kahden rodun voimin. Lämminveriset ravihevoset ovat nopeampia ja muodostavat valtaosan kilpailutarjonnasta, kun taas suomenhevoset ajavat omissa lähdöissään. Lähtötapoja on kaksi: autolähdössä hevoset lähtevät tasaisesti liikkuvan auton takaa, ja ryhmä- eli tasoituslähdössä hevoset lähtevät paikaltaan ja paremmin ansainneet hevoset saavat tasoitusmatkaa. Tasoitus on pelaajan kannalta olennainen, koska se tasaa hevosten eroja tarkoituksella ja tekee lähdöstä avoimemman.

Ravin erityispiirre on, että hevosen on pysyttävä ravissa. Laukalle lähtenyt hevonen voidaan hylätä, jolloin sen sijoitus poistuu tuloksista riippumatta siitä, kuinka nopea hevonen on. Tämä tuo lajiin epävarmuuden, jota ei voi analysoida pois: nopein hevonen voi menettää lähdön yhdellä askeleella. Hylkäys vaikuttaa myös peleihin, koska hylätty hevonen ei ole voittaja, vaikka se tulisi maaliin ensimmäisenä.

Kilpailutarjonnan rytmi on pelien kannalta toinen keskeinen tekijä. Ravipäiviä on Suomessa satoja vuodessa, ja päivän aikana ajetaan tyypillisesti useita lähtöjä peräkkäin. Monilähtöpelit rakennetaan juuri tämän päälle: yksi pelikohde kattaa useita lähtöjä, ja pelaaja voi ottaa järjestelmään useita hevosia lähtöä kohden. Rivien määrä kasvaa kertolaskuna, ja siksi kymmenen euron aikomus voi muuttua sadaksi euroksi ilman, että pelaaja kokee tehneensä isoa panosta. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun pelibudjettia asettaa.

Kilpailun ennakoitavuutta rajoittaa lopulta sama asia kuin kaikissa rahapeleissä: talo ottaa osuutensa joka kerta. Vaikka pelaaja arvioisi todennäköisyydet muita paremmin, hänen on ylitettävä myös tuo osuus voittaakseen pitkällä aikavälillä. Siksi hevospelaaminenkin on viihdettä, ei ansaintakeino.

Laissa hevospeli on muuttuvakertoimista vedonlyöntiä

Rahapelilaissa ei esiinny sanaa toto eikä käytännössä sanaa hevospeli. Laki luokittelee pelit sen mukaan, miten voitto määräytyy. Hevoskilpailuihin kohdistuva totalisaattoripeli asettuu määritelmään muuttuvakertoiminen vedonlyönti, jolla tarkoitetaan pelejä, joissa pelaaja osallistuu urheilu- tai muun kilpailun tapahtumia tai tuloksia koskevien arvausten perusteella voittojen jakoon ilman ennalta kiinnitettyä kerrointa.

Tämä luokittelu ratkaisee koko kysymyksen. Laki sallii yksinoikeustoimilupia enintään kaksi, ja ne on rajattu tarkasti: toinen kattaa raha-arpajaiset ja veikkauspelit, toinen rahapeliautomaatit ja kasinopelit. Vedonlyöntiä ei ole kummassakaan.

Kilpaillun rahapelitoimiluvan toimeenpanomuotoihin sen sijaan kuuluvat kiinteäkertoiminen vedonlyönti, muuttuvakertoiminen vedonlyönti, virtuaalivedonlyönti, sähköiset kasinopelit, sähköinen rahabingo ja sähköiset raha-automaattipelit. Muuttuvakertoiminen vedonlyönti on listalla toisena, mikä tarkoittaa, että verkossa pelattava toto on lisenssimarkkinan tuote siinä missä pitkäveto tai nettikasinon ruletti.

Yksi yksityiskohta jää yksinoikeusrakenteen ulkopuolelle mutta koskee silti raviratoja suoraan. Laki kieltää itsepalvelupäätteet muualla kuin pelikasinossa, ja kielto mainitsee nimenomaisesti raviradoilla toimeenpantavan hevoskilpailukohteisen vedonlyönnin. Panosta ei siis saa antaa pelaajan itse syöttää toimiluvanhaltijan tai sen asiamiehen laitteella. Käytännössä radalla pelaaminen tapahtuu jatkossakin myyjän kautta tai pelaajan omalla laitteella oman pelitilin välityksellä.

Käänne valmistelussa: ensin monopoliin, sitten lisenssiin

Hevospelien asema ei ollut uudistuksessa alusta asti selvä, ja sen käsittely poikkesi muusta vedonlyönnistä. Sisäministeriön lakiluonnoksessa, joka lähti lausuntokierrokselle 3.7.2024, totopelien toimeenpano oli tarkoitus jättää Veikkauksen yksinoikeuteen myös lisenssijärjestelmään siirtymisen jälkeen. Perusteluna oli hevostalouden rahoituksen turvaaminen: jos pelituotto pysyisi yhdellä toimijalla, myös tuoton ohjaaminen lajille olisi hallittavissa.

Hevosala itse vastusti ratkaisua. Suomen Hippos oli esittänyt jo alkuvuonna 2024 päinvastaista kantaa, jossa hevospelit siirtyisivät lisenssijärjestelmään ja lajin keskusjärjestö perustaisi markkinalle oman peliyhtiön yhdessä alan toimijan kanssa. Hippoksen mukaan kasvun mahdollisuudet nähtiin nimenomaan kilpaillussa markkinassa, ja lausuntokierroksella järjestö ilmaisi hämmennyksensä siitä, ettei alan tahtotilaa ollut luonnokseen kirjattu.

Linjaus kääntyi syksyllä. Valtioneuvoston 1.11.2024 julkaiseman tiedotteen mukaan hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti, että hevospelaaminen siirtyy uudessa rahapelijärjestelmässä kilpailulle avattuun lisenssimalliin muun vedonlyönnin tavoin. Samassa yhteydessä linjattiin myös rahoituksesta: tiedotteen mukaan hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämisen määrärahoja ei enää kohdenneta kilpailtuun toimintaan, vaan tuki suunnataan kasvatukseen, neuvontaan ja kilpailujärjestelmän kehittämiseen sekä Suomen Hippokselle alan kehittämis- ja antidopingtyöhön.

1. Alkuvuosi 2024: alan oma esitys

   Hevosala esittää, että totopelit siirrettäisiin lisenssijärjestelmään ja lajin keskusjärjestö perustaisi markkinalle oman peliyhtiön.

2. 3.7.2024: lakiluonnos lausunnolle

   Sisäministeriön luonnoksessa totopelit jäisivät Veikkauksen yksinoikeuteen. Suomen Hippos arvostelee ratkaisua lausunnossaan.

3. 1.11.2024: linjaus kääntyy

   Talouspoliittinen ministerivaliokunta päättää, että hevospelaaminen siirtyy lisenssimalliin muun vedonlyönnin tavoin. Samalla linjataan, ettei määrärahoja kohdenneta kilpailtuun toimintaan.

4. 20.3.2025: esitys eduskunnalle

   Hallituksen esitys HE 16/2025 vp annetaan eduskunnalle. Vedonlyönti, myös muuttuvakertoiminen, on kilpaillun rahapelitoimiluvan toimeenpanomuoto.

5. 16.1.2026: laki vahvistetaan

   Rahapelilaki 10/2026 vahvistetaan. Eduskunta hyväksyy käsittelyn yhteydessä lausuman hevostalouden toimintaedellytysten seurannasta.

6. 1.7.2027: markkina avautuu

   Toimiluvat tulevat voimaan. Verkossa pelattavaa hevosvedonlyöntiä voi tarjota jokainen rahapelitoimiluvan saanut yhtiö.

Käänteen merkitys on suurempi kuin yksi pykälä. Jos totopelit olisivat jääneet yksinoikeuteen, Suomeen olisi syntynyt malli, jossa yksi vedonlyönnin laji olisi ollut monopolissa ja kaikki muut kilpailtuja. Se olisi ollut sekä hallinnollisesti hankala että EU-oikeudellisesti perusteluja vaativa asetelma, koska yksinoikeuden on oltava johdonmukainen eikä sitä voi perustella pelkällä toimialan rahoitustarpeella.

Mikä käytännössä muuttuu 1.7.2027

Muutos on verkkoon painottuva. Ravirata itse ei ole rahapelilain sääntelemä pelipaikka samalla tavalla kuin pelisali tai pelikasino, mutta radalla tapahtuva vedonlyönti on silti rahapelien toimeenpanoa, jota saa harjoittaa vain toimiluvan nojalla. Pelaajalle näkyvin muutos on se, että verkossa hevosvetonsa voi jatkossa lyödä useamman kuin yhden toimijan kautta.

Lupaviranomainen on Lupa- ja valvontavirasto, joka myöntää sekä yksinoikeus-, rahapeli- että peliohjelmistotoimiluvat. Rahapelitoimilupa myönnetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, kun taas yksinoikeustoimilupa myönnetään kymmeneksi vuodeksi. Ero on merkityksellinen: kilpaillulla puolella toimijan on ansaittava lupansa uudelleen kaksi kertaa useammin.

Toimiluvan hinta ei ole kertamaksu vaan vuosittainen valvontamaksu, joka on porrastettu pelikatteen mukaan. Pienimmillään maksu on 4 000 euroa vuodessa, jos pelikate jää alle 100 000 euron, ja suurimmillaan 434 000 euroa, jos pelikate on vähintään 50 miljoonaa euroa. Uusi toimija maksaa ensimmäisenä vuotena 10 000 euron perusmaksun, joka tasataan toteutuneeseen pelikatteeseen. Hevosvedonlyöntiin erikoistuvalle toimijalle porrastus on olennainen, koska se pitää pienen volyymin toiminnan kustannukset kohtuullisina.

Hippos ATG Oy: raviurheilun oma peliyhtiö

Kun hevospelien siirtyminen kilpailulle varmistui, suomalainen raviurheilu ei jäänyt sivustakatsojaksi. Suomen Hippos ry ja ruotsalainen hevospeliyhtiö ATG perustivat yhteisyrityksen, joka rekisteröitiin kaupparekisteriin kesäkuussa 2025. Yhtiön nimeksi tuli Hippos ATG Oy, sen kotipaikka on Helsinki ja omistus jakautuu tasan: Suomen Hippos ry 50 prosenttia ja ATG 50 prosenttia. Yhtiön tiedotteen mukaan voitonjako on kuitenkin epäsymmetrinen, 60 prosenttia Suomen Hippokselle ja 40 prosenttia ATG:lle, eli suomalainen raviurheilu saa tuotosta suuremman siivun kuin omistusosuutensa.

ATG eli Aktiebolaget Trav och Galopp on Ruotsin hevosvedonlyönnin keskeinen toimija, joka on toiminut vuodesta 1974 ja jonka omistavat Ruotsin ravi- ja galoppiurheilun keskusjärjestöt. Järjestely on siis rakenteeltaan sama molemmin puolin Pohjanlahtea: laji omistaa peliyhtiön ja peliyhtiön tuotto palaa lajille.

Yhtiö jätti rahapelitoimilupahakemuksensa Poliisihallituksen arpajaishallinnolle, joka ottaa hakemukset vastaan ennen kuin Lupa- ja valvontavirasto aloittaa toimintansa. Hakemuksessa haettu toimilupakausi on 1.7.2027–30.6.2032, eli täysi viiden vuoden jakso heti markkinan avautumisesta. Kiinnostavin yksityiskohta on kuitenkin se, mitä yhtiö hakee.

Hakemuksen suunnitellut rahapelien toimeenpanomuodot ovat kiinteäkertoiminen vedonlyönti, muuttuvakertoiminen vedonlyönti, sähköiset kasinopelit ja sähköiset raha-automaattipelit. Hevosvedonlyönnin edellyttämä muuttuvakertoiminen vedonlyönti on siis mukana, mutta niin ovat myös nettikasinon tuotteet. Virtuaalivedonlyöntiä ja sähköistä rahabingoa yhtiö ei hae. Valinta kertoo, ettei raviurheilun oma peliyhtiö aio rakentaa pelkkää totosivustoa vaan laajempaa pelipalvelua, jossa hevosvedonlyönti on kärkituote mutta ei ainoa tuote.

Hakemuksessa lueteltujen hakijaan kytkeytyvien yhteisöjen joukossa näkyy, kuinka laaja kokonaisuus yhtiön taustalla on. Mukana ovat Suomen Hippos ry ja Aktiebolaget Trav och Galopp, Ruotsin puolelta Svensk Travsport ja Svensk Galopp sekä ravilähetyksistä tunnettu Kanal 75, ja lisäksi joukko suomalaisia hevosalan yhtiöitä, kuten Suomen Hevosurheilulehti Oy, Hippos-Mediat Oy, Hevostalous Oy ja Hevosopisto Oy. Taustalla on siis yhtä aikaa lajijärjestö, mediatoimintaa, koulutusta ja pohjoismainen pelioperaattori.

Hippos ATG ei ole ainoa, joka tavoittelee hevosvedonlyöntiä. Muuttuvakertoiminen vedonlyönti sisältyy suureen osaan Suomen markkinaa hakevien yhtiöiden hakemuksista, eli hevoskohteita voi odottaa myös kansainvälisten operaattorien valikoimiin. Koko hakijakenttä ja sen taustayhtiöt on käyty läpi artikkelissa rahapelilisenssin hakijat.

Kilpailu hevosvedonlyönnistä ratkeaa pooleissa

Hevosvedonlyönti on kilpailutuotteena erilainen kuin jalkapallon tulosveto tai kolikkopeli. Se vaatii kolme asiaa, joita ei saa ostettua hyllystä: kilpailudatan, lähetysoikeudet ja riittävän suuren pelipoolin. Kilpailudata tulee lajin keskusjärjestöltä, lähetysoikeudet raviradoilta ja pooli joko omasta asiakaskunnasta tai kansainvälisestä poolinjaosta.

Juuri tämä antaa lajitaustaiselle toimijalle rakenteellisen edun. Kun peliyhtiön omistavat lajin järjestöt, sillä on luontevasti pääsy sekä kilpailukalenteriin että aineistoon, ja se voi yhdistää poolinsa suurempaan pohjoismaiseen kokonaisuuteen. Kansainväliselle monituotekasinolle hevoskohteet ovat sen sijaan yksi tuoteryhmä muiden joukossa, joka on hyvä olla valikoimassa mutta jonka ympärille ei rakenneta koko liiketoimintaa.

Poolien yhdistäminen ratkaisee tuotteen laadun

Totalisaattorin logiikka tekee hevospeleistä poikkeuksen kilpailuajattelussa. Useimmissa tuotteissa kilpailu parantaa lopputulosta kuluttajalle, mutta poolipelissä pelaajien hajaantuminen voi heikentää tuotetta kaikilta. Jos sama ravilähtö on tarjolla neljällä sivustolla ja kukin pitää oman poolinsa, jokainen pooli on neljäsosa entisestä. Pienessä poolissa yksittäinen suuri panos liikuttaa kerrointa voimakkaasti, ja monilähtöpelien potit jäävät vaatimattomiksi.

Ratkaisu, jota alalla käytetään kansainvälisesti, on poolien yhdistäminen. Operaattorit sopivat, että niiden pelaajien panokset ohjataan samaan pooliin, jota hallinnoi yksi taho, ja voitot lasketaan yhteisestä summasta. Tällöin pelaaja voi valita sivustonsa vapaasti ilman, että valinta heikentää kerrointa. Käytännössä tämä edellyttää sopimuksia, teknistä yhteensopivuutta ja sitä, että joku toimijoista hoitaa poolin.

Suomen lain kannalta olennaista on, että pelien toimeenpano on aina toimiluvanhaltijan vastuulla riippumatta siitä, missä pooli teknisesti lasketaan. Laki myös edellyttää, että toimiluvanhaltijan pelijärjestelmiä ja arvontamenettelyjä voidaan valvoa. Poolien yhdistäminen ei siis poista vastuuta, mutta se tarkoittaa, että suomalaisen pelaajan panos voi päätyä samaan pooliin ruotsalaisen tai tanskalaisen pelaajan panoksen kanssa. Se, miten yhdistäminen käytännössä järjestetään, on yksi uudistuksen konkreettisimpia avoimia kysymyksiä hevospeleissä.

Kilpailun kova reunaehto on markkinan koko. Veikkaus ei erittele Toto-pelejä omana rivinään vuoden 2025 vuosi- ja vastuullisuusraportissaan, vaan ne sisältyvät Nettikasino ja vedonlyönti -liiketoimintoon. Tuon liiketoiminnon pelikate oli raportin mukaan 292,4 miljoonaa euroa vuonna 2025, kun se vuotta aiemmin oli 298,1 miljoonaa euroa. Koko yhtiön varsinaisen liiketoiminnan tuotot olivat 936,3 miljoonaa euroa. Hevospelit ovat siis osa kokonaisuutta, joka on alle kolmannes Veikkauksen pelituotoista, ja niiden oma osuus on tästä vain murto-osa. Vedonlyönnin eri muodot ja niiden erot on käsitelty tarkemmin artikkelissa verkkovedonlyönti Suomessa.

Veikkaus jatkaa hevospeleissä – mutta kilpailijana

Hevospelien siirtyminen lisenssimarkkinalle ei tarkoita, että Veikkaus poistuisi niistä. Päinvastoin: laki pakottaa yhtiön järjestämään toimintansa uudelleen juuri siksi, että se haluaa olla mukana molemmilla puolilla.

Koska sama toimija ei voi saada sekä yksinoikeus- että rahapelitoimilupaa, Veikkaus jakaa toimintansa kahteen yhtiöön. Yksinoikeuspelit eli raha-arpajaiset, veikkauspelit, rahapeliautomaatit ja kivijalan kasinopelit jäävät Veikkaus Onnenpelit Oy:lle. Kilpailtua markkinaa varten on perustettu Veikkaus Vedonlyönti ja Nettikasino Oy, joka on jättänyt rahapelitoimilupahakemuksen. Hakemuksessa haettu toimilupakausi alkaa 1.7.2027, ja suunnitelluiksi toimeenpanomuodoiksi on merkitty kaikki kuusi: kiinteäkertoiminen, muuttuvakertoiminen ja virtuaalivedonlyönti sekä sähköiset kasinopelit, sähköinen rahabingo ja sähköiset raha-automaattipelit.

Muuttuvakertoiminen vedonlyönti on siis mukana myös Veikkauksen kilpailuyhtiön hakemuksessa. Käytännössä se tarkoittaa, että totopelien nykyinen tarjoaja aikoo jatkaa niiden tarjoamista, mutta uudessa asemassa: yhtenä toimijana muiden joukossa sen sijaan, että olisi ainoa mahdollinen. Yhtiön hakemuksessa hakijaan kytkeytyviksi yhteisöiksi on merkitty Veikkaus Oy, Veikkaus Onnenpelit Oy, Fennica Gaming Oy ja Veikkaus Technologies Oy, eli konsernin muut osat.

Asetelma on hevospelien kannalta erityinen. Veikkauksella on vuosikymmenten kokemus suomalaisesta totopelaamisesta, valmis asiakaskunta ja pelitilit, joilla hevospelaajat jo ovat. Haastajalla puolestaan on lajin omat yhteydet ja pohjoismainen kumppani. Tavallisessa lisenssimarkkinassa kilpailu ratkeaa markkinoinnilla ja tuotteella, mutta hevospeleissä myös poolien koko ja kilpailuaineiston saatavuus vaikuttavat siihen, kummalla on parempi tuote tarjota.

Raviurheilun rahoitus irtosi pelituotoista jo ennen uudistusta

Suomalaisen raviurheilun ja rahapelien suhde on vanha. Hevospelejä hoiti pitkään oma monopolitoimijansa Fintoto, jonka tuotto ohjattiin lailla hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Vuoden 2017 alussa Fintoto sulautettiin Veikkauksen ja Raha-automaattiyhdistyksen kanssa yhdeksi valtio-omisteiseksi Veikkaus Oy:ksi, mutta tuoton korvamerkintä lajille säilyi arpajaislaissa.

Ratkaiseva muutos tapahtui jo ennen uutta rahapelilakia. Vuoden 2024 alusta tuli voimaan laki hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen myönnettävistä avustuksista. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan uudistuksessa luovuttiin Veikkauksen tuoton yksilöidyistä käyttökohteista ja siirryttiin siihen, että avustukset maksetaan valtion talousarviosta yleiskatteellisina budjettivaroina. Ministeriö päättää edelleen avustuksista, ja vähintään 95 prosenttia määrärahasta on ohjattava raviurheilu- ja hevoskasvatustoimintaan. Samalla poistui Suomen Hippos ry:n lakiin perustunut oikeus esittää ministeriölle vuosittaista jakosuunnitelmaa.

Muutos oli periaatteellinen. Kun rahoitus ei enää seuraa pelituottoa, se ei myöskään suojaa lajia pelituoton laskulta, mutta ei toisaalta sido sitä rahapelaamisen kasvattamiseen. Hevosalan rahoitus siirtyi samaan asemaan kuin muut valtionavustukset: se ratkaistaan vuosittain budjettiprosessissa, jossa se kilpailee muiden menojen kanssa. Laajempi kuva siitä, miten rahapelituotot ohjautuvat uudessa mallissa, on koottu artikkeliin rahapelituotot ja edunsaajat.

Siirtymäkauden rahoitus on jäänyt auki. Suomen Hippoksen huhtikuussa 2026 julkaiseman tiedotteen mukaan toimialan oma arvio siirtymäkauden rahoitustarpeesta on 30 miljoonaa euroa vuodessa vuosille 2027–2029, ja hallitus linjasi kevään 2026 kehysriihessä, että määrärahojen taso ratkaistaan syksyn 2026 budjettiriihessä. Kyseessä on toimialan esittämä taso, ei päätetty summa.

Rahoituksen rakenne on siis kaksijakoinen. Osa tulee jatkossakin valtion talousarviosta avustuksina kasvatukseen, neuvontaan ja kilpailujärjestelmään. Osa on tarkoitus kerätä markkinalta lajin oman peliyhtiön tuotolla. Jälkimmäinen toimii vain, jos peliyhtiö menestyy kilpailussa, eikä se tuota mitään ennen markkinan avautumista. Väliin jää siirtymäkausi, jonka rahoitus ratkaistaan budjettipäätöksillä.

Lajin pohja kutistuu samaan aikaan

Rahoitusmallin remontti osuu ajankohtaan, jolloin raviurheilun omat tunnusluvut ovat laskeneet useita vuosia peräkkäin. Suomen Hippos ry:n ja Suomen Ratsastajainliitto ry:n julkaisemassa tilastokokoelmassa Hevostalous lukuina 2025 kehitys näkyy selvästi.

Luvut kertovat kahdesta eri ilmiöstä. Hevosten kokonaismäärä on laskenut maltillisesti, noin seitsemästäkymmenestäneljästä tuhannesta reiluun kuuteenkymmeneenseitsemään tuhanteen, ja ratsujen ja ponien määrä on pysynyt melko vakaana. Ravipuolella pudotus on jyrkempi: kilpailevien hevosten ja lisenssinhaltijoiden määrä on supistunut tasaisesti, ja valmentajia oli vuonna 2025 selvästi vähemmän kuin kuusi vuotta aiemmin. Yleisömäärissä vertailu vuoteen 2019 on osin harhaanjohtava, koska pandemiavuodet katkaisivat sarjan, mutta palautuminen on jäänyt selvästi entistä tasoa matalammaksi.

Kutistuminen näkyy myös kilpailutarjonnassa. Suomen Hippoksen mukaan vuoden 2026 kilpailukalenterin pohjana on 380 ravipäivää, mikä on 21 päivää vähemmän kuin vuonna 2025. Vähennys kohdistuu talvikauteen, ja yhtenä keskeisenä perusteluna oli talvikauden hevospula. Ravikilpailuja järjestetään silti laajalla verkostolla: Hevostalous lukuina 2025 -julkaisun mukaan kilpailuja ajetaan 44 raviradalla, ja rataverkko koostuu yhdestä keskusraviradasta, 18 maakuntaradasta ja 25 kesäradasta, minkä lisäksi harjoitusratoja on yli 120.

Kasvatus määrää, mitä pelataan viiden vuoden päästä

Ravipelin tuote on lähtö, ja lähtö vaatii hevosia. Siksi kasvatuksen luvut ennakoivat kilpailutarjontaa vuosia etukäteen: varsa, joka syntyy tänä vuonna, kilpailee aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua. Hevostalous lukuina 2025 -julkaisun mukaan Suomessa syntyi vuonna 2025 yhteensä 2 327 varsaa. Lämminveristen ravihevosten kokonaismäärä on samalla puolittunut vuoden 2019 noin 25 000:sta 13 400:aan, kun taas suomenhevosten määrä on pysynyt selvästi vakaampana, 19 200:sta 18 500:aan.

Ero rotujen välillä on pelaajan kannalta merkittävä. Lämminveriset muodostavat suurimman osan kilpailutarjonnasta, joten niiden määrän lasku näkyy suoraan lähtöjen koossa ja määrässä. Pienempi hevosmäärä tarkoittaa joko vähemmän lähtöjä tai pienempiä lähtöjä, ja kumpikin heikentää pelituotetta: harvempi kilpailija tarkoittaa vähemmän yhdistelmiä, matalampia kertoimia ja pienempiä potteja. Juuri tähän perustui myös Suomen Hippoksen päätös vähentää talvikauden ravipäiviä vuonna 2026.

Tässä on uudistuksen kannalta epämiellyttävä kehä. Lajin rahoitus nojaa jatkossa aiempaa enemmän siihen, että peliyhtiö menestyy markkinalla. Peliyhtiön menestys nojaa siihen, että kilpailutarjonta on kiinnostavaa. Kilpailutarjonta nojaa siihen, että hevosia kasvatetaan ja valmennetaan, mikä puolestaan riippuu siitä, kannattaako se taloudellisesti. Jos jokin kehän osa heikkenee, se heikentää muita. Tämä on se mekanismi, jonka vuoksi eduskunta kirjasi lausumaan velvoitteen seurata hevostalouden toimintaedellytyksiä nimenomaan siirtymäkauden alusta alkaen eikä vasta jälkikäteen.

Taloudellisesti hevosala on silti merkittävä. Saman julkaisun mukaan Suomessa on noin 67 300 hevosta ja 16 000 tallia, ala työllistää noin 15 000 henkilöä ja noin 6 100 henkilötyövuoden verran, ja hevosen ylläpitoon liittyvät aluetalousvaikutukset ovat vähintään 274 miljoonaa euroa vuodessa. Juuri tämä kokonaisuus on se, jonka toimintaedellytyksiä eduskunnan lausuma velvoittaa seuraamaan.

Ruotsin kokemus: laji omistaa peliyhtiön

Suomen ratkaisu muistuttaa rakenteeltaan Ruotsin mallia, ja Ruotsissa siitä on jo kokemusta. Ruotsin rahapelimarkkina avautui lisenssitoimijoille 1.1.2019. Hevospelit eivät jääneet monopoliin, vaan ATG sai lisenssin siinä missä muutkin. Yhtiön omistavat Svensk Travsport ja Svensk Galopp, ja sen ylijäämä on ohjattu ravi- ja galoppiurheiluun koko yhtiön olemassaolon ajan.

Ruotsin valtion selvitys hevosalan rahoituksesta uudelleensäännellyllä pelimarkkinalla (SOU 2020:64) tarkasteli nimenomaan sitä, kestääkö tämä malli kilpailussa. Selvityksen mukaan ATG:n osuus hevospelaamisesta oli vuonna 2019 noin 98 prosenttia, eli markkinan avautuminen ei käytännössä murtanut lajitaustaisen toimijan asemaa hevoskohteissa. Ennen uudelleensääntelyä ravi- ja galoppiurheilu sai ATG:n ylijäämästä selvityksen mukaan noin kahden miljardin kruunun vuosittaisen rahoituksen, josta noin 90 prosenttia meni raviurheilulle ja 10 prosenttia galoppiin.

Selvityksen johtopäätös oli, ettei uutta rahoitusmallia tarvita: ravi- ja galoppiurheilun rahoitus ATG:n ylijäämästä arvioitiin kestäväksi myös uudelleensääntelyn jälkeen. Muun muassa markkinamaksun perimistä kaikilta hevospelioperaattoreilta harkittiin mutta ei esitetty, koska se olisi kohdistunut pääosin ATG:hen itseensä ilman merkittävää hyötyä lajille.

Suomen asetelma poikkeaa Ruotsista kolmella tavalla, eikä ATG:n asemasta voi siksi suoraan päätellä Hippos ATG:n tulevaa markkinaosuutta. Ensinnäkin Ruotsissa ATG oli markkinan avautuessa vakiintunut hevospelien toimija, jolla oli valmis asiakaskunta ja brändi, kun taas Suomessa hevospelaajien asiakassuhteet ovat Veikkauksella ja uusi yhtiö aloittaa nollasta. Toiseksi Ruotsin hevospelimarkkina on kooltaan suurempi ja sen pelivolyymi tukee poolien kokoa. Kolmanneksi suomalainen ravikilpailutarjonta on supistumassa, mikä kaventaa tuotteen pohjaa. Mitä Ruotsin uudistuksesta yleisemmin opittiin, on käyty läpi artikkelissa Ruotsin rahapelimalli 2019.

Mitä muuttuu pelaajalle

Pelaajan kannalta muutos on sekä valinnanvaran kasvua että sääntöjen yhtenäistymistä. Jokaisen Suomen toimiluvan saaneen toimijan on noudatettava samoja pelaajansuojan velvoitteita riippumatta siitä, tarjoaako se hevosvedonlyöntiä, urheiluvedonlyöntiä vai kasinopelejä.

Pelaaminen edellyttää aina tunnistautumista. Toimiluvanhaltijan on varmistettava, että pelaaja voi pelata vain rekisteröityneenä pelaajana, ja pelaajan henkilöllisyys on todennettava. Anonyymi ravivedon lyöminen verkossa ei siis ole mahdollista, ja ikäraja 18 vuotta varmistuu samalla mekanismilla.

Jokaisella toimiluvanhaltijalla on oltava toimijakohtainen rahansiirtoraja. Pelaajan on asetettava rekisteröityessään tai viimeistään ennen ensimmäistä rahansiirtoa raja sille, kuinka paljon hän voi enintään siirtää pankkitililtään pelitililleen vuorokaudessa ja kuukaudessa. Raja on toimijakohtainen, mikä on tärkeä ymmärtää: jos pelaaja avaa pelitilin usealle sivustolle, rajat eivät laske yhteen.

Peliesto toimii kahdella tasolla. Pelaaja voi asettaa eston yksittäisen toimijan peleihin joko pelimuodoittain tai toimeenpanomuodoittain, ja lisäksi hän voi valvontaviranomaiselle tekemällään ilmoituksella estää kaiken rekisteröitymistä edellyttävän pelaamisensa kerralla. Toistaiseksi asetettu esto on voimassa vähintään vuoden, ja sen poistaminen tulee voimaan vasta kolmen kuukauden kuluttua pyynnöstä. Lisäksi pelaaja voi asettaa välittömästi voimaan tulevan eston, joka kestää seuraavan vuorokauden loppuun.

1. Tarkista toimilupa, älä brändiä

   Markkinan avauduttua valvontaviranomainen pitää julkista luetteloa toimiluvanhaltijoista. Tuttu hevosaiheinen nimi tai ravikuvasto ei kerro luvasta mitään.

2. Katso, mitä toimeenpanomuotoa peli edustaa

   Sama sivusto voi tarjota sekä kiinteäkertoimista hevosvedonlyöntiä että totalisaattoripelejä. Voitto määräytyy näissä eri tavalla.

3. Aseta rahansiirtoraja tietoisesti

   Raja on pakollinen, mutta sen tason valitsee pelaaja. Raja koskee vain yhtä toimijaa kerrallaan, joten usean pelitilin kokonaisuus kannattaa laskea itse.

4. Muista voiton lunastusaika

   Kiinteäkertoimisen ja muuttuvakertoimisen vedonlyönnin sekä virtuaalivedonlyönnin voitto on lunastettava kolmen kuukauden kuluessa lopputuloksen saavuttamisesta.

5. Käytä estoa, jos pelaaminen alkaa painaa

   Estot ovat maksuttomia ja niitä voi asettaa sekä yksittäiseen toimijaan että kaikkeen tunnistautumista edellyttävään pelaamiseen.

Yksi käytännön yksityiskohta koskee juuri hevospelejä. Vedonlyönnin toimeenpanoa on rajoitettu laissa, eikä toimiluvanhaltija saa tarjota vedonlyöntiä esimerkiksi kilpailusta, jonka osallistujista suurin osa on alle 18-vuotiaita, tai kilpailusta, jonka lopputulokseen voi liittyä merkittävä riski väärinkäytöksistä. Käytännössä tämä sulkee ulos muun muassa poniravit pelikohteina.

Kilpailun rehellisyys on pelin ehto

Vedonlyönti toimii vain, jos kilpailu on rehellinen. Tämä koskee hevosurheilua samalla tavalla kuin jalkapalloa, mutta ravilähdössä haavoittuvuus on erilainen: kilpailijoita on lähdössä vähän, yksi ohjastaja voi vaikuttaa lopputulokseen ratkaisevasti, ja hevosen suoritukseen voidaan vaikuttaa myös lääkitsemällä. Siksi lajin oma antidopingtyö ja kilpailusääntöjen valvonta ovat suoraan pelituotteen laadun kysymyksiä.

Uusi rahapelilaki asettaa toimijoille omat velvoitteensa. Jokaisella toimiluvanhaltijalla on oltava menettelytavat, joilla se havaitsee ja estää pelisääntöjen rikkomista ja kilpailumanipulaatiota, sekä keino, jolla pelaajat voivat ilmoittaa epäilyistään välittömästi. Jos toimija havaitsee epäsäännöllistä tai epäilyttävää vedonlyöntiä, sen on keskeytettävä vedonlyönti viipymättä ja ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

Lisäksi laki rajaa jo etukäteen, mistä vedonlyöntiä saa ylipäätään tarjota. Toimiluvanhaltija ei saa tarjota vetoja kilpailusta, jonka lopputulokseen voi liittyä merkittävä riski väärinkäytöksistä, eikä kohteesta, jonka sisältönä on sääntöjen rikkominen tai siitä seuraava rangaistus. Rajaus on kirjoitettu yleiseksi, joten sen soveltaminen yksittäisiin ravilähtöihin ja niiden osakohteisiin ratkeaa vasta valvontaviranomaisen käytännössä.

Kilpailujen valvonta on lajin oma tehtävä, ja se on myös tunnistettu rahoituksessa. Kun valtioneuvosto marraskuussa 2024 linjasi hevospelien siirtymisestä lisenssimarkkinalle, samassa yhteydessä todettiin, että valtion tuki kohdennetaan jatkossa muun muassa Suomen Hippokselle alan kehittämis- ja antidopingtyöhön. Rakenteesta tulee näin kahtiajakoinen: pelituotteen myy kilpailtu peliyhtiö, mutta pelin kohteen rehellisyydestä vastaa lajijärjestö, jonka työtä rahoitetaan osin julkisin varoin.

Tässä on myös uudistuksen hienovarainen jänniteasetelma. Kun lajijärjestö omistaa puolet peliyhtiöstä, se on yhtä aikaa kilpailun valvoja ja pelituotteen myyjän omistaja. Ruotsissa vastaava rakenne on ollut käytössä vuosikymmeniä, eikä se ole sinänsä kielletty, mutta se korostaa valvonnan riippumattomuuden ja läpinäkyvyyden merkitystä. Pelaajan kannalta kysymys on yksinkertainen: voiko luottaa siihen, että lähtö ajetaan rehellisesti silloinkin, kun tulos on isolle poolille kallis.

Ovatko hevospelit haitattomampia kuin muut pelit?

Hevospelaamista on perinteisesti pidetty rauhallisempana rahapelaamisen muotona kuin nopeatempoista automaatti- tai kasinopelaamista, ja rakenteellisesti sille on perusteita. Ravilähtöjä ajetaan rajallinen määrä, panostusikkuna sulkeutuu ennen lähtöä ja tulos ratkeaa vasta kilpailun päätyttyä. Panostuksen ja tuloksen välinen aika on siis pitempi kuin peleissä, joissa kierros kestää sekunteja. Mitä lyhyempi tämä väli on, sitä suurempi on tyypillisesti pelin riippuvuusriski.

Päätelmää ei kuitenkaan kannata venyttää. Hevospelaamiseen liittyy piirteitä, jotka voivat toimia päinvastaiseen suuntaan. Peli edellyttää perehtymistä, ja perehtyminen ruokkii hallinnan tunnetta: pelaaja voi kokea, että riittävän hyvällä tietämyksellä tulos on ennakoitavissa, vaikka tuotto-odotus pysyy negatiivisena. Monilähtöpeleissä yhden rivin hinta on pieni mutta järjestelmäpeleissä panos kasvaa nopeasti, kun rivejä otetaan enemmän. Ravipäiviä on vuodessa satoja, ja verkossa tarjolla on lisäksi ulkomaisia lähtöjä ympäri vuorokauden.

Olennaisin muutos uudessa mallissa on kuitenkin tuotteiden vierekkäisyys. Kun hevosvedonlyöntiä tarjotaan samalla sivustolla ja samalla pelitilillä kuin sähköisiä kasinopelejä ja raha-automaattipelejä, siirtymä hitaasta pelistä nopeaan on yhden välilehden päässä. Tämä koskee myös lajitaustaista toimijaa, joka hakee lupaa nimenomaan kasinotuotteisiin. Kysymys ei ole siitä, onko toimija kotimainen tai lajilleen omistautunut, vaan siitä, millainen tuotevalikoima pelaajalle avautuu samasta paikasta.

Laki vastaa tähän huolenpitovelvollisuudella. Toimiluvanhaltijan on seurattava ja arvioitava pelikäyttäytymistä jatkuvasti, tunnistettava liiallisen pelaamisen merkit, otettava tarvittaessa pelaajaan yhteyttä ja dokumentoitava yhteydenotot. Riskin arviointi tehdään henkilötietojen automaattisen käsittelyn avulla, mutta pelaamista estävä tai rajoittava päätös ei saa perustua pelkästään automaattiseen käsittelyyn.

Rahapelaaminen on viihdettä, jonka tuotto-odotus on pelaajalle pitkällä aikavälillä negatiivinen. Se koskee yhtä lailla ravivetoa kuin kolikkopeliä, vaikka hevosista pelaaminen tuntuisi taitolajilta. Jos pelaaminen huolettaa itseä tai läheistä, apua saa maksutta Peluurista numerosta 0800 100 101.

Jos voitosta syntyy erimielisyys

Rahapeleissä riidat koskevat useimmiten voitonmaksua, ja hevospeleissä niihin on tavallista enemmän aihetta. Lähtö voidaan peruuttaa, hevonen poistaa lähdöstä tai tulos muuttua jälkikäteen kilpailuvalvonnan päätöksellä. Totalisaattorissa myös poolin laskenta voi tuottaa yllätyksiä, jos oikeita rivejä ei ole lainkaan tai voitonjakoa joudutaan tarkistamaan.

Laki velvoittaa toimiluvanhaltijan varautumaan tähän. Toimijalla on oltava menettelytavat ja riittävä määrä koulutettua henkilökuntaa erimielisyyksien, valitusten ja muiden kysymysten käsittelyä varten. Pelaajan yhteydenottoon on vastattava kohtuullisessa ajassa, ja pelaajan pyynnöstä vastaus on annettava kirjallisena. Jos yhteydenotto sisältää voitonmaksuvaatimuksen, toimijan on käsiteltävä se ja annettava näkemyksensä perusteineen – joko perusteet voitonmaksulle tai perusteet sen epäämiselle.

Tämä on pelaajan kannalta selvä parannus tilanteeseen, jossa peli on pelattu ulkomaisella sivustolla ilman Suomen lupaa. Velvoite koskee jokaista Suomen toimiluvan saanutta toimijaa riippumatta siitä, missä maassa yhtiö on rekisteröity, ja valvontaviranomainen voi pyytää menettelytavat nähtäväkseen.

Voiton lunastamiseen laki asettaa määräajan, joka on vedonlyönnissä lyhyt. Kiinteäkertoimisen ja muuttuvakertoimisen vedonlyönnin sekä virtuaalivedonlyönnin voitto on lunastettava kolmen kuukauden kuluessa pelin lopputuloksen saavuttamisesta. Vertailun vuoksi raha-arpajaisten ja veikkauspelien voitoissa määräaika on vuosi. Ravivedon voittoa ei siis kannata jättää makaamaan, jos peli on pelattu ilman pelitiliä tehtävää automaattista kirjausta.

Markkinointi ja sponsorointi raviradoilla

Hevosurheilun ja pelimarkkinoinnin suhde on tiivis, koska raviradat ovat perinteisesti rahoittaneet toimintaansa myös peliyhtiön näkyvyydellä. Uusi laki sallii markkinoinnin mutta rajaa sen tiukemmin kuin nykyinen käytäntö.

Markkinoinnin on oltava määrältään, laajuudeltaan, näkyvyydeltään ja toistuvuudeltaan maltillista. Sallittuja kanavia ovat muun muassa toimiluvanhaltijan omat verkkosivut ja sosiaalisen median tilit, televisio ja radio, painettu media sekä urheilutapahtumat ja muut yleisötapahtumat. Ravitapahtuma kuuluu tähän viimeiseen ryhmään, eli peliyhtiön markkinointi raviradalla on lähtökohtaisesti mahdollista. Maltillisuusvaatimus koskee kuitenkin kokonaisuutta: yksittäinenkään toimenpide ei saa olla erityisen huomiota herättävä, eivätkä toimenpiteet yhdessä saa toistua erityisen usein.

Sponsorointia laki käsittelee erikseen ja tiukemmin. Toimiluvanhaltijan on varmistettava, ettei sponsoroinnissa tuoda esiin sen rahapelejä. Peliyhtiö voi siis olla ravitapahtuman tai kilpailun tukija ja näkyä nimellään, mutta sponsorointi ei saa olla pelien mainontaa. Lisäksi sponsorointisopimuksia ei saa tehdä alle 18-vuotiaiden kanssa eikä alle 18-vuotiaiden tapahtumista, kilpailuista tai sarjoista, eikä toimiluvanhaltijan nimi tai logo saa esiintyä alle 18-vuotiaille erityisesti tarkoitetuissa tuotteissa.

Raviurheilulle tämä on kaksiteräinen asia. Peliyhtiön tuki on lajille tärkeä tulonlähde, ja lajitaustaisen peliyhtiön malli perustuu siihen, että tuotto palaa lajille. Samalla sääntely rajoittaa sitä, miten näkyvästi tuki voidaan esittää, ja kieltää nuorisotoimintaan kytkeytyvän sponsoroinnin kokonaan. Raviurheilussa nuorisotoiminta, ponilähdöt ja perhetapahtumat ovat lajin kasvupohja, joten rajanveto tapahtumien välillä on käytännössä tehtävä huolella.

Avoimet kysymykset

Moni hevospelien tulevaisuutta koskeva kysymys ratkeaa vasta markkinan avauduttua. Ensimmäinen on lupapäätökset: kuinka moni hakija saa toimiluvan ja millä ehdoilla. Toinen on poolien kohtalo. Jos suomalaiset hevospelaajat jakautuvat usean toimijan kesken ilman, että poolit yhdistetään, kertoimet muuttuvat epävakaammiksi ja tuote heikkenee kaikilta. Jos taas poolit yhdistetään kansainvälisesti, tuote voi parantua mutta kilpailuetu siirtyy niille, joilla on valmiit yhteydet muiden maiden operaattoreihin.

Kolmas avoin kysymys on kanavointi. Osa suomalaisten hevospelaamisesta on jo pitkään tapahtunut ulkomaisilla sivustoilla, eikä sen kokoa tiedetä tarkasti. Uudistuksen onnistumisen mittari on se, siirtyykö tämä pelaaminen luvallisille toimijoille. Neljäs on rahoituksen taso siirtymäkaudella. Toimiala on esittänyt 30 miljoonan euron vuosittaista tarvetta vuosille 2027–2029, mutta päätös tehdään budjettiprosessissa, ja eduskunnan lausuma velvoittaa seurantaan mutta ei tiettyyn summaan.

Viides kysymys on kaikista hankalin: riittääkö kilpailusta saatava hyöty korvaamaan sen, mitä korvamerkityn pelituoton menettämisestä seurasi. Malli nojaa siihen, että lajin oma peliyhtiö menestyy avoimella markkinalla riittävän hyvin, jotta sen tuotto kantaa osan lajin kustannuksista. Ruotsissa vastaava rakenne on kestänyt, mutta ruotsalainen lähtötilanne oli toinen: siellä lajin peliyhtiö oli markkinan avautuessa jo hevospelien vakiintunut toimija, kun Suomessa uusi yhtiö lähtee liikkeelle ilman asiakaskuntaa.

Toimiluvan hakeminen ei ole tae mistään, eikä yhdenkään yhtiön nimi hakijalistalla kerro sen tulevasta menestyksestä tai luotettavuudesta. Markkinan avautumiseen on vielä aikaa, ja siihen asti hevospelaaminen Suomessa on Veikkauksen yksinoikeutta. Se, millaiseksi suomalainen hevospelaaminen muotoutuu, ratkeaa vasta kun luvat on myönnetty, sivustot avattu ja pelaajat ovat tehneet valintansa.

← Kaikki artikkelit