Rahapelilaki 2027: näin Suomen järjestelmä muuttuu

Rahapelilaki 2027 mullistaa tavan, jolla rahapelejä Suomessa tarjotaan, valvotaan ja markkinoidaan. Uusi laki (rahapelilaki 10/2026) hyväksyttiin eduskunnassa 16.1.2026, ja se tulee pääosin voimaan 1.7.2027. Sen myötä Suomi luopuu kymmeniä vuosia vallinneesta puhtaasta yksinoikeusjärjestelmästä verkkopelaamisen osalta ja siirtyy osittaiseen lisenssimalliin: Suomen toimiluvan saaneet yhtiöt voivat tarjota verkossa muun muassa vedonlyöntiä ja sähköisiä kasinopelejä. Tässä artikkelissa käymme selkokielellä läpi, mitä rahapeliuudistus käytännössä tarkoittaa pelaajan, peliyhtiön, valtion ja koko yhteiskunnan näkökulmasta.

Mistä rahapeliuudistuksessa on kyse?

Tähän asti rahapelit ovat olleet Suomessa yksinoikeusjärjestelmän eli käytännössä monopolin piirissä: pelejä on saanut lain mukaan tarjota vain Veikkaus. Malli on ollut tehokas siinä mielessä, että yhtiön tuotot on ohjattu yleishyödyllisiin tarkoituksiin ja valtiolle. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut kanavointi: yhä useampi suomalainen on pelannut verkossa ulkomaisilla pelisivustoilla, jotka eivät ole Suomen viranomaisten valvonnassa eivätkä kotimaisen pelaajansuojan piirissä. Näiden sivustojen tarjonta on jäänyt verotuksen, mainontasäännösten ja vastuullisuusvelvoitteiden ulottumattomiin.

Uusi rahapelilaki pyrkii ratkaisemaan tämän ongelman. Se purkaa yksinoikeuden osittain: verkkopelaaminen avataan kilpailulle, mutta osa peleistä jää edelleen yksinoikeuden alle. Lain tarkoitus on kirjattu selkeästi heti ensimmäiseen pykälään.

Uudistuksen kolme keskeistä tavoitetta voidaan tiivistää näin: kanavoida pelaaminen luvallisille, valvotuille sivustoille; vahvistaa pelaajansuojaa yhtenäisillä, koko markkinaa koskevilla säännöillä; ja palauttaa verotulot ja valvonta kotimaahan. Lain pohjana on hallituksen esitys HE 16/2025 vp, ja virallinen säädösteksti löytyy aina Finlexistä.

Miksi uudistus tehdään juuri nyt?

Yksinoikeusjärjestelmän perusajatus on ollut, että rajaamalla tarjonta yhteen valtion määräysvallassa olevaan yhtiöön pelaamista voidaan pitää kurissa ja haittoja vähentää. Internet on kuitenkin murentanut tämän logiikan. Verkossa pelaaja pääsee muutamalla klikkauksella tuhansille ulkomaisille sivustoille, joita Suomen laki ei tavoita. Kun merkittävä osa verkkopelaamisesta tapahtuu järjestelmän ulkopuolella, yksinoikeusjärjestelmä ei enää saavuta tavoitettaan: se ei suojaa pelaajaa, ei estä haittoja eikä tuota verovaroja siitä pelaamisesta, joka karkaa rajojen yli.

Lainsäätäjä on siksi tehnyt arvion, että valvottu lisenssimarkkina suojaa pelaajaa paremmin kuin lainsäädäntö, jota suuri osa verkkopelaamisesta yksinkertaisesti kiertää. Ajatus ei ole lisätä pelaamista vaan ohjata jo olemassa oleva pelaaminen ympäristöön, jossa ikärajat, tunnistautuminen, rahansiirtorajat ja huolenpitovelvollisuus ovat aidosti voimassa. Tätä pelaamisen ohjaamista luvallisille sivustoille kutsutaan kanavoinniksi, ja se on koko uudistuksen punainen lanka.

Toinen syy uudistukseen on verotulojen ja valvonnan palauttaminen kotimaahan. Kun pelaaminen tapahtuu ulkomaisilla sivustoilla, niistä kertyvät tuotot, verot ja valvonta jäävät Suomen ulkopuolelle. Lisenssimallissa toimijat maksavat valvontamaksut Suomeen, ovat suomalaisen viranomaisen seuraamusvallan piirissä ja tuottavat aineistoa, jota voidaan käyttää pelihaittojen seurantaan ja tutkimukseen.

Yksinoikeus ja lisenssimalli – mitä termit tarkoittavat?

Koska uudistus liikkuu kahden eri järjestelmän rajalla, on hyödyllistä pitää termit erillään. Yksinoikeusjärjestelmässä eli monopolissa vain yksi toimija saa lain mukaan tarjota pelejä. Lisenssimallissa eli toimilupajärjestelmässä useat yhtiöt voivat hakea toimilupaa ja kilpailla pelaajista valvonnan alaisina. Suomeen tulee näiden yhdistelmä: osittainen lisenssimalli, jossa vain verkkopelit avautuvat kilpailulle ja muut pelimuodot pysyvät yksinoikeuden alla. Tämä on tärkeä ero esimerkiksi täysin avoimiin markkinoihin verrattuna.

Mikä avautuu lisenssille ja mikä pysyy yksinoikeudella?

Uudistuksen ydin on jako kahteen koriin. Toiseen jäävät pelit, joita saa edelleen tarjota vain yksinoikeustoimiluvan haltija (käytännössä Veikkaus), ja toiseen ne verkkopelimuodot, joihin myönnetään kilpailtuja rahapelitoimilupia.

Yksinoikeustoimilupia voidaan myöntää enintään kaksi ⚖️rahapelilaki 10/2026, 5 § – yksinoikeustoimilupa . Ne kattavat seuraavat pelimuodot:

• Raha-arpajaiset ja veikkauspelit (kuten Lotto ja arpapelit).
• Rahapeliautomaatit ja kasinopelit fyysisissä pelipaikoissa.

Rahapelitoimilupa puolestaan voidaan myöntää useammalle yhtiölle seuraaviin verkossa pelattaviin pelimuotoihin ⚖️rahapelilaki 10/2026, 6 § – rahapelitoimilupa :

• Kiinteäkertoiminen vedonlyönti
• Muuttuvakertoiminen vedonlyönti
• Virtuaalivedonlyönti
• Sähköiset kasinopelit
• Sähköinen rahabingo
• Sähköiset raha-automaattipelit

Jaottelu tarkoittaa, että nettikasino- ja verkkovedonlyöntipelaaminen siirtyy valvotun toimilupajärjestelmän piiriin, kun taas perinteiset arpajaiset, hajasijoitetut peliautomaatit ja kivijalan kasinopelit pysyvät yksinoikeuden alla. Laissa on huolehdittu myös rajapinnoista: rahapelitoimiluvan haltija ei saa esimerkiksi lyödä vetoa yksinoikeuden alaisten pelien tuloksista ⚖️rahapelilaki 10/2026, 27 § – vedonlyönnin rajoitukset . Sama yhtiö ei myöskään voi saada sekä yksinoikeus- että rahapelitoimilupaa – kategoriat pidetään tiukasti erillään.

Lue tausta-artikkelimme siitä, mitä eroa on lisenssimallilla ja yksinoikeudella, jos järjestelmien ero kaipaa vielä syvennystä.

Pelaajan näkökulma: mikä muuttuu arjessa?

Pelaajalle suurin muutos on, että verkossa pelattava nettikasino- ja vedonlyöntipelaaminen siirtyy kotimaiseen, valvottuun järjestelmään. Käytännössä laki tuo mukanaan joukon konkreettisia pelaajansuojakeinoja, jotka koskevat sekä yksinoikeustoimiluvan haltijaa että rahapelitoimiluvan haltijoita.

Ikäraja ja tunnistautuminen

Kaikkeen rahapelaamiseen sovelletaan 18 vuoden ikärajaa ⚖️rahapelilaki 10/2026, 24 § – rahapelaamisen ikäraja . Pelaaminen on lisäksi mahdollista vain tunnistautuneena: peliä pelataan aina rekisteröityneenä pelaajana ja henkilöllisyys todennettuna ⚖️rahapelilaki 10/2026, 28 § – tunnistautuneena pelaaminen . Anonyymi pelaaminen ei siis ole verkossa mahdollista. Pelaaja on rekisteröitävä, ja rekisteröitävän henkilön on oltava 18 vuotta täyttänyt luonnollinen henkilö, jonka henkilöllisyys todennetaan ⚖️rahapelilaki 10/2026, 20 § – pelaajien rekisteröinti .

Sähköisten pelien osalta laki edellyttää myös, että pelaaja asuu vakinaisesti Suomessa: toimiluvan haltija saa rekisteröidä vain Suomessa vakinaisesti asuvia henkilöitä ja sen on estettävä pelaaminen, jos pelaaja asuu vakinaisesti maan ulkopuolella ⚖️rahapelilaki 10/2026, 21 § – asuinpaikkavaatimus . Asuinpaikka on lisäksi todennettava säännöllisesti asiakassuhteen aikana, ei vain kertaalleen rekisteröitymisen yhteydessä. Käytännössä tunnistautumisen ja asuinpaikkavaatimuksen yhdistelmä tarkoittaa, että luvallinen suomalainen pelisivusto tietää aina, kuka pelaa – tämä on suuri ero täysin anonyymiin pelaamiseen, jota osalla sääntelemättömistä sivustoista on tarjottu.

Rahansiirtorajat ja oman pelaamisen seuranta

Yksi merkittävimmistä uudistuksista on toimiluvanhaltijakohtainen rahansiirtoraja. Pelaajan on rekisteröityessään tai viimeistään ennen ensimmäistä rahansiirtoa asetettava raja sille, kuinka paljon hän voi enintään siirtää pankkitililtään pelitililleen vuorokaudessa ja kuukaudessa ⚖️rahapelilaki 10/2026, 30 § – rahansiirtoraja . Rajaa voi muuttaa, mutta laki on tässä tarkoituksellisesti epäsymmetrinen: rajan alentaminen tulee voimaan välittömästi, kun taas rajan korottaminen astuu voimaan vasta viiveellä (vuorokausirajan osalta seuraavana päivänä ja kuukausirajan osalta seuraavan kuukauden alusta). Näin hetken mielijohteesta tehty korotus ei johda hallitsemattomaan pelaamiseen.

Pelaajalle on myös tarjottava näkymä pelitilin varoihin, pelitilitapahtumiin ja rajoituksiin vähintään kuluneen vuoden ajalta sekä työkalu oman pelikäyttäytymisen arviointiin kuukausi- ja vuositasolla ⚖️rahapelilaki 10/2026, 22 § – pelitili .

Itsensä sulkeminen pelaamisesta

Pelaaja voi sulkea itsensä pelaamisesta usealla tasolla. Hän voi tehdä valvontaviranomaiselle ilmoituksen, jolla hän estää kaiken rekisteröitymistä edellyttävän pelaamisensa kerralla. Toimiluvan haltijan on lisäksi mahdollistettava pelikohtaiset ja toimeenpanomuotokohtaiset estot sekä välitön, seuraavan vuorokauden loppuun voimassa oleva esto ⚖️rahapelilaki 10/2026, 29 § – pelaamisen estäminen . Toistaiseksi asetettu esto on voimassa vähintään vuoden, ja sen poistaminen tulee voimaan vasta kolmen kuukauden harkinta-ajan jälkeen. Tämä on tärkeä haittoja ehkäisevä mekanismi.

Estojärjestelmän nerokkuus on sen porrastuksessa. Lyhyen, vuorokauden mittaisen eston voi asettaa hetken mielijohteesta esimerkiksi silloin, kun huomaa pelanneensa liikaa yhtenä iltana. Pidempi, toistaiseksi voimassa oleva esto taas sitoo pelaajaa pidemmäksi aikaa: sitä ei voi poistaa hetkessä, vaan poistuminen edellyttää harkinta-aikaa. Näin pelaaja voi suojata itseään myös tulevaisuuden heikkoja hetkiä vastaan. Lisäksi se, että koko pelaamisen voi estää keskitetysti valvontaviranomaisen kautta, tarkoittaa, ettei pelaajan tarvitse käydä erikseen jokaisella sivustolla – yksi ilmoitus kattaa kaiken rekisteröitymistä edellyttävän pelaamisen.

Velaksi pelaaminen, ilmaispelit ja bonukset

Laki kieltää selvästi velaksi pelaamisen: pelejä ei saa toimeenpanna niin, että niihin voi osallistua velaksi tai panttia vastaan, eikä toimiluvan haltija saa välittää velkarahaa pelaamiseen. Myös rahapelien tarjoaminen ilmaiseksi, alennetulla hinnalla tai yhdistetyillä tarjouksilla on kielletty ⚖️rahapelilaki 10/2026, 25 § – velaksi pelaamisen ja ilmaispelien kielto . Bonuspeliraha on sallittu vain hyvin rajatusti: sen on oltava maltillinen, sen saaminen ei saa perustua pelaamiseen käytettyyn aikaan tai rahaan, eikä bonusta voi vaihtaa suoraan rahaksi. Bonukselle voidaan asettaa enintään viisinkertainen kierrätysvaatimus ⚖️rahapelilaki 10/2026, 26 § – bonuspeliraha . Tämä eroaa merkittävästi monien sääntelemättömien ulkomaisten sivustojen aggressiivisesta bonustarjonnasta, jossa suuria “tervetuliaisbonuksia” ja jatkuvia tarjouksia käytetään houkuttimina.

Pelaajan kannalta rajoitukset voivat aluksi näyttää tiukoilta, mutta niiden tarkoitus on suojata: kun pelaamiseen ei voi ottaa velkaa eikä bonuksilla houkutella pelaamaan enempää, pelaaminen pysyy todennäköisemmin hallinnassa ja vastaa pelaajan omaa maksukykyä. Sama logiikka näkyy myös siinä, että pelitilille on annettava näkymä omiin tapahtumiin ja työkalu oman pelaamisen arviointiin – pelaajalle pyritään antamaan jatkuvasti tieto siitä, paljonko hän pelaa.

Mistä tunnistaa luvallisen sivuston?

Kun lisenssimarkkina on auki, pelaajan on hyvä osata tunnistaa Suomen luvan saanut sivusto. Laki velvoittaa toimiluvan haltijan antamaan pelaajalle tiedon myönnetystä toimiluvasta ja valvontaviranomaisesta sekä ikärajasta ja avun lähteistä ⚖️rahapelilaki 10/2026, 37 § – toimeenpanon yhteydessä annettavat tiedot . Lisäksi valvontaviranomainen pitää julkista, verkossa saatavilla olevaa luetteloa toimiluvan haltijoista ⚖️rahapelilaki 10/2026, 59 § – luettelo toimiluvanhaltijoista .

1. Tarkista toimilupatieto

   Luvallisen sivuston on ilmoitettava toimiluvasta ja valvontaviranomaisesta (Lupa- ja valvontavirasto). Etsi tämä tieto sivuston alalaidasta tai tietosivulta.

2. Katso viranomaisen luettelo

   Valvontaviranomainen ylläpitää julkista luetteloa toimiluvanhaltijoista. Vertaa sivuston nimeä ja toimilupanumeroa luetteloon.

3. Varmista tunnistautuminen

   Luvallisella sivustolla pelaaminen edellyttää aina vahvaa tunnistautumista ja rekisteröintiä – täysin anonyymi pelaaminen on merkki sääntelemättömästä toiminnasta.

4. Tarkista pakolliset suojakeinot

   Sivustolla tulee olla rahansiirtoraja, mahdollisuus peliestoon sekä ikäraja- ja apulinkit näkyvissä. Näiden puuttuminen on varoitusmerkki.

Lue myös perusteet siitä, mitä nettikasinot ovat ja miten ne teknisesti toimivat.

Mikä pelaajalle pysyy ennallaan?

Vaikka uudistus on iso, kaikki ei muutu. Perinteinen arpajais- ja kivijalkapelaaminen pysyy lähtökohtaisesti samanlaisena: Lottoa, arpoja ja muita veikkauspelejä sekä hajasijoitettuja peliautomaatteja tarjoaa edelleen yksinoikeustoimiluvan haltija. Myös fyysisellä kasinolla pelaaminen jatkuu yksinoikeuden alla. Pelaajan kannalta arkisin muutos koskee siis nimenomaan verkossa pelattavaa vedonlyöntiä ja nettikasinopelejä, jotka siirtyvät kilpaillulle, mutta valvotulle markkinalle.

Tärkeää on myös huomata, että uudistus ei ole kannustus aloittaa pelaaminen. Sääntely tähtää haittojen vähentämiseen, ei pelaamisen lisäämiseen. Jos et pelaa, mikään laissa ei velvoita aloittamaan – ja jos pelaat, lain tuomat suojakeinot kannattaa ottaa aktiivisesti käyttöön asettamalla itselle realistiset rahansiirtorajat ja tarkkailemalla omaa pelaamistaan pelitilin työkaluilla.

Peliyhtiön näkökulma: toimiluvat ja niiden edellytykset

Yhtiölle, joka haluaa tarjota verkkorahapelejä Suomessa, rahapelilaki 2027 tarkoittaa kokonaan uutta lupaprosessia. Laki erottaa kaksi eri lupaa, joita ei pidä sekoittaa keskenään.

Rahapelitoimilupa vs. peliohjelmistotoimilupa

Rahapelitoimilupa on lupa tarjota pelejä pelaajille ⚖️rahapelilaki 10/2026, 6 § – rahapelitoimilupa . Peliohjelmistotoimilupa taas on lupa valmistaa, toimittaa, asentaa tai mukauttaa pelien ohjelmistoja eli pelialustaa ⚖️rahapelilaki 10/2026, 7 § – peliohjelmistotoimilupa . Logiikka on, että valvonta ulottuu sekä pelien tarjoajaan että tekniseen alustaan: rahapelitoimiluvan haltija saa käyttää vain peliohjelmistotoimiluvan haltijan toimittamia ohjelmistoja, ja ohjelmistotoimittaja taas ei saa toimittaa ohjelmistoja toimijalle, jolla ei ole asianmukaista toimilupaa ⚖️rahapelilaki 10/2026, 33 § – käytetyt peliohjelmistot .

Luotettavuus ja sopivuus

Toimiluvan saaminen edellyttää, että hakija on luotettava ja sopiva toimeenpanemaan rahapelejä ⚖️rahapelilaki 10/2026, 10 § – hakijan luotettavuus ja sopivuus . Laki luettelee kymmenen perustetta, joiden täyttyessä hakijaa ei voida pitää luotettavana. Näitä ovat muun muassa lähivuosina saatu vankeus- tai sakkorangaistus rahapelitoimintaan soveltumattomuutta osoittavasta rikoksesta, konkurssi tai maksukyvyttömyys, merkittävät ulosotossa olevat velat, toistuvat vero- ja maksulaiminlyönnit, liiketoimintakielto sekä se, että hakijalle on aiemmin määrätty seuraamus laittomasta rahapelien toimeenpanosta tai markkinoinnista. Vaatimus koskee myös hakijan johtoa ja merkittäviä omistajia – käytännössä vähintään 25 prosentin omistus tai vastaava määräysvalta tuo henkilön arvioinnin piiriin.

Toimiluvan voimassaolo ja hakeminen

Rahapelitoimilupa ja peliohjelmistotoimilupa myönnetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, kun taas yksinoikeustoimilupa myönnetään kymmeneksi vuodeksi ⚖️rahapelilaki 10/2026, 14 § – toimiluvan voimassaoloaika . Toimilupaa haetaan kirjallisesti valvontaviranomaiselta, ja hakemukseen on liitettävä kattavat tiedot hakijasta, omistuksesta, johdosta, taloudellisista edellytyksistä, suunnitelluista pelimuodoista, markkinoinnista sekä rahanpesun estämisen menettelyistä ⚖️rahapelilaki 10/2026, 11 § – toimilupahakemus . Toimilupaa ei saa myydä tai luovuttaa toiselle, ja olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle kahden viikon kuluessa.

Hakuprosessi etenee karkeasti seuraavasti, kun yhtiö haluaa toimiluvan verkkopelien tarjoamiseen:

1. Valmistele hakemus ja selvitykset

   Kokoa tiedot hakijasta, omistuksesta ja johdosta, taloudellisesta tilanteesta, suunnitelluista pelimuodoista, markkinoinnista, käytettävästä peliohjelmistotoimittajasta sekä rahanpesun estämisen menettelyistä.

2. Toimita hakemus valvontaviranomaiselle

   Hae toimilupaa kirjallisesti. ETA-alueen ulkopuolisen toimijan on nimettävä ETA-alueella sijaitseva edustaja. Viranomainen voi pyytää lisätietoja, ja puutteellinen aineisto voidaan jättää huomiotta.

3. Läpäise luotettavuus- ja sopivuusarviointi

   Hakijan sekä sen johdon ja merkittävien omistajien on täytettävä luotettavuuden ja sopivuuden edellytykset. Aiemmat seuraamukset laittomasta pelitoiminnasta tai vakavat talous- ja rikoslaiminlyönnit voivat estää luvan.

4. Varmista tekniset edellytykset

   Pelijärjestelmien ja arvontalaitteiden luotettavuus ja arvontojen satunnaisuus on todennettava akkreditoidun tarkastuslaitoksen hyväksynnällä ennen toiminnan aloittamista.

5. Aloita toiminta ja jatkuva raportointi

   Luvan saatuaan toimija voi aloittaa toiminnan, maksaa valvontamaksun ja toimittaa pelitapahtuma- sekä pelikatetiedot viranomaiselle. Olennaisista muutoksista on ilmoitettava kahden viikon kuluessa.

Prosessin tarkoitus on varmistaa, että markkinalle tulevat vain luotettavat toimijat ja että viranomaisella on koko ajan ajantasainen kuva toiminnasta. Toiminnan voi jatkua ilman katkoa, jos uutta toimilupaa haetaan viimeistään kuusi kuukautta ennen voimassa olevan luvan päättymistä.

Lisäksi pelijärjestelmien ja arvontalaitteiden on lähtökohtaisesti sijaittava Suomessa, ja niiden luotettavuus ja arvontojen satunnaisuus on varmistettava akkreditoidun tarkastuslaitoksen hyväksynnällä ennen toiminnan aloittamista ⚖️rahapelilaki 10/2026, 44 § – pelijärjestelmät ja arvontamenettelyt . ETA-alueen ulkopuolelle sijoittautuneella toimijalla on oltava ETA-alueella sijaitseva edustaja.

Mitä hakemukseen on liitettävä?

Toimilupahakemuksen sisältö on määritelty laissa hyvin yksityiskohtaisesti, eikä se ole pelkkä muodollisuus. Hakemukseen on liitettävä yhtäältä yleiset tiedot hakijasta, omistuksesta, johdosta ja taloudellisista toimintaedellytyksistä: hakijan yksilöintitiedot ja yhteystiedot, oikeudellinen muoto, omistus- ja hallintasuhteet, tieto taloudellisesta tilanteesta, mahdollinen liiketoimintakielto, yhtiöjärjestys tai säännöt, kuvaus toiminnasta, haettavan luvan pituus sekä luonnollisen henkilön ja merkittävien omistajien ja johdon sakko- ja rikosrekisteriotteet ⚖️rahapelilaki 10/2026, 11 § – toimilupahakemus . Toisaalta nimenomaan rahapeli- ja yksinoikeustoimiluvan hakijan on liitettävä mukaan selvitys suunnitelluista pelimuodoista, tieto siitä, miltä peliohjelmistotoimittajalta pelialusta hankitaan, selvitys markkinoinnista, tieto ETA-alueen ulkopuolisen hakijan edustajasta ja käytetyistä asiamiehistä, selvitys menettelytavoista erimielisyyksien ja kilpailumanipulaation käsittelemiseksi sekä selvitys rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen velvoitteiden noudattamisesta.

Hakuprosessi ei ole yksisuuntainen lomakkeen täyttö, vaan vuoropuhelua viranomaisen kanssa. Valvontaviranomainen voi pyytää lisätietoja, jotka hakijan on toimitettava viipymättä, ja sillä on oikeus jättää selvitys huomiotta, jos aineisto on selvästi puutteellinen, se on toimitettu määräajan jälkeen tai se ei vastaa pyydettyä. Hakijalla on lisäksi jatkuva velvollisuus ilmoittaa, jos hakemuksessa annettujen tietojen oikeellisuuteen vaikuttaa jokin muutos. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hakijan on pidettävä tietonsa ajan tasalla koko käsittelyn ajan, ei vain hakemusta jättäessään.

Kolmanteen maahan sijoittautuneen toimijan edustaja

Jos rahapelitoimiluvan hakijalla ei ole asuinpaikkaa tai sijoittautumista Euroopan talousalueen valtiossa, sillä on oltava ETA-alueella kotipaikan omaava edustaja ⚖️rahapelilaki 10/2026, 12 § – kolmanteen maahan sijoittautuneen toimijan edustaja . Edustajan on itse täytettävä samat luotettavuuden ja sopivuuden edellytykset kuin hakijan, ja edustajaa koskevat tiedot on toimitettava viranomaiselle hakemuksen yhteydessä. Edustajalle on annettava valtuutus edustaa toimijaa Suomen viranomaisissa kaikissa toimilupaan liittyvissä asioissa, toimia toimijan puolesta, vastaanottaa haaste tätä vastaan ja käyttää puheoikeutta. Järjestelyn tarkoitus on varmistaa, että ETA-alueen ulkopuolisellakin toimijalla on Suomen oikeuspiirin sisällä vastuutaho, johon viranomainen ja pelaaja voivat tarvittaessa kohdistaa vaatimuksia – luvallinen toiminta ei saa jäädä tavoittamattomiin pelkästään siksi, että yhtiön kotipaikka on kaukana.

Toimiluvan sisältö, voimassaolo ja toiminnan jatkaminen

Myönnetty toimilupa ei ole avoin valtakirja, vaan siinä yksilöidään tarkasti, mitä se kattaa. Yksinoikeus- ja rahapelitoimiluvassa mainitaan toimiluvan haltijan yksilöivä toimilupanumero, sallitut pelien toimeenpanomuodot ja luvan voimassaoloaika ⚖️rahapelilaki 10/2026, 13 § – toimiluvan sisältö . Peliohjelmistotoimiluvassa mainitaan toimilupanumero ja voimassaoloaika. Toimilupanumero on myös se tunniste, jonka avulla pelaaja voi tarkistaa luvan viranomaisen julkisesta luettelosta.

Voimassaoloajat eroavat lupatyypeittäin: yksinoikeustoimilupa myönnetään kymmeneksi vuodeksi, rahapeli- ja peliohjelmistotoimilupa enintään viideksi vuodeksi ⚖️rahapelilaki 10/2026, 14 § – toimiluvan voimassaoloaika . Lyhytkestoiseen tai määräaikaiseksi haettuun toimintaan lupa voidaan myöntää viittä vuotta lyhyemmäksi ajaksi. Toiminnan voi aloittaa heti, kun lupa on myönnetty, jollei luvan voimassaolosta muuta johdu ⚖️rahapelilaki 10/2026, 15 § – toiminnan aloittaminen ja jatkaminen . Jos toimija haluaa jatkaa toimintaa luvan päättyessä, sen kannattaa hakea uutta lupaa hyvissä ajoin: kun uutta toimilupaa haetaan viimeistään kuusi kuukautta ennen voimassa olevan luvan päättymistä, toimintaa voi jatkaa katkeamatta, kunnes uusi hakemus on käsitelty. Toimiluvan haltijan on lisäksi toimitettava yhteisö- ja yritystunnuksensa viranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta, ja olennaisista muutoksista omistuksessa, johdossa tai määräysvallassa on ilmoitettava kahden viikon kuluessa.

Velvoitteita läpi toiminnan

Toimilupa ei ole kertaluonteinen leima, vaan se tuo mukanaan jatkuvia velvoitteita. Toimiluvan haltijan on muun muassa pidettävä pelaajan varat erillään omista varoistaan, säilytettävä pelitapahtuma- ja pelitilitapahtumatiedot vähintään viisi vuotta muuttumattomina ⚖️rahapelilaki 10/2026, 45 § – tapahtumien tekninen valvonta sekä huolehdittava siitä, että henkilökunta tuntee lain velvoitteet. Yhtiöllä on oltava menettelytavat väärinkäytösten ja kilpailumanipulaation havaitsemiseksi, ja vedonlyönnin tarjoajan on keskeytettävä epäilyttävä vedonlyönti ja ilmoitettava siitä viranomaiselle ⚖️rahapelilaki 10/2026, 48 § – väärinkäytösten havaitseminen . Pelaajan yhteydenotot, kuten voitonmaksuvaatimukset, on käsiteltävä kohtuullisessa ajassa ja niistä on annettava perusteltu vastaus ⚖️rahapelilaki 10/2026, 49 § – pelaajan yhteydenottojen käsittely .

Käytännössä toimiluvan saaminen tarkoittaa siis sitoutumista kokonaiseen sääntelyn ja raportoinnin kehikkoon. Tämä nostaa markkinalle pääsyn kynnystä, mikä on tarkoituksellista: tavoitteena ovat luotettavat, valvotut toimijat, eivät nopeat ja hetkelliset pelisivustot.

Tekninen valvonta: pelijärjestelmät, sijainti ja muuttumattomat tiedot

Pelaajansuojan ja valvonnan kannalta yksi uudistuksen vähemmän näkyvistä mutta keskeisistä osista on pelien tekninen valvonta. Toimiluvan haltijan on varmistettava, että käytettävät pelijärjestelmät, arvontalaitteet ja arvontamenetelmät ovat luotettavia ja että arvontatulokset ovat aidosti satunnaisia ⚖️rahapelilaki 10/2026, 44 § – pelijärjestelmät ja arvontamenettelyt . Tämä ei jää toimijan oman ilmoituksen varaan: ennen toiminnan aloittamista viranomaiselle on toimitettava akkreditoidun tarkastuslaitoksen selvitys ja hyväksyntä järjestelmistä ja arvonnoista, ja tarkastuksesta aiheutuvista kustannuksista vastaa toimija itse. Viranomainen voi lisäksi milloin tahansa luvan voimassaoloaikana vaatia uutta selvitystä järjestelmien toiminnasta ja teknisistä ominaisuuksista. Pelaajan näkökulmasta tämä tarkoittaa, että luvallisen sivuston pelien satunnaisuus on riippumattoman tahon todentamaa – toisin kuin sääntelemättömillä sivustoilla, joiden arvontojen reiluudesta ei ole takeita.

Lähtökohtaisesti pelijärjestelmien ja arvontalaitteiden on sijaittava Suomessa ⚖️rahapelilaki 10/2026, 46 § – pelijärjestelmien ja arvontalaitteiden sijainti . Järjestelmä voi sijaita Suomen ulkopuolella vain rajatuissa tapauksissa: jos toimijalla on toimilupa toisessa valtiossa, jonka valvova viranomainen on tehnyt Suomen valvontaviranomaisen kanssa sopimuksen valvonnasta, tai jos toimija antaa viranomaiselle mahdollisuuden varmentaa järjestelmän luotettavuus etäyhteydellä. Sijaintivaatimus tukee sitä, että viranomainen pääsee tosiasiallisesti tarkastamaan, miten pelit toimivat.

Toiminnan aikana toimiluvan haltijan on säilytettävä pelitapahtuma- ja pelitilitapahtumatiedot vähintään viisi vuotta ja varmistettava niiden muuttumattomuus viranomaisen määrittämällä varmenteella ⚖️rahapelilaki 10/2026, 45 § – pelitapahtumien tekninen valvonta . Tiedot on toimitettava viranomaiselle tämän määräämässä muodossa ja kohtuullisessa ajassa pelin päätyttyä, ja toimijan on liityttävä viranomaisen valvontajärjestelmän rajapintaan. Käytännössä tämä tekee valvonnasta tietoperustaista ja jälkikäteen todennettavaa: jokainen pelitapahtuma jättää jäljen, jota ei voi muuttaa.

Väärinkäytösten estäminen ja ilmoitusvelvollisuus

Toimiluvan haltijalla on oltava menettelytavat sääntöjen, sopimusehtojen ja peliohjeiden rikkomisen sekä kilpailumanipulaation eli ottelutulosten manipuloinnin havaitsemiseksi ja estämiseksi, ja pelaajille on tarjottava tapa ilmoittaa tällaisista epäkohdista välittömästi toimijalle ⚖️rahapelilaki 10/2026, 48 § – väärinkäytösten estäminen ja ilmoitusvelvollisuus . Erityisen tärkeä on vedonlyöntiä koskeva ilmoitusvelvollisuus: jos toimija havaitsee epäsäännöllistä tai epäilyttävää vedonlyöntiä, sen on viipymättä keskeytettävä vedonlyönti ja ilmoitettava siitä valvontaviranomaiselle. Myös muista havaituista väärinkäytöksistä on ilmoitettava. Tämä mekanismi liittää suomalaisen vedonlyöntimarkkinan osaksi laajempaa urheilun lahjonnan ja sopupelien torjuntaa. Lisäksi toimijalla on oltava säännöt siitä, ketkä työntekijät eivät saa pelata sen omia pelejä, ja sen on huolehdittava henkilökunnan kouluttamisesta ja pidettävä koulutuksesta kirjaa ⚖️rahapelilaki 10/2026, 47 § – henkilöstöä koskevat erityiset säännökset .

Valtio ja valvonta: Lupa- ja valvontavirasto

Uudessa järjestelmässä valvonta keskittyy yhdelle viranomaiselle. Lupa- ja valvontavirasto toimii valvontaviranomaisena, myöntää toimiluvat ja valvoo, että pelien toimeenpanossa ja markkinoinnissa noudatetaan lakia ⚖️rahapelilaki 10/2026, 57 § – valvontaviranomainen . Siirtymäkauden ajaksi on rakennettu silta: Poliisihallitus hoitaa valvontaviranomaisen tehtäviä 30.6.2027 saakka, minkä jälkeen tehtävät, rekisterit ja henkilöstö siirtyvät Lupa- ja valvontavirastolle. Tämä vaiheistus on tarkoituksellinen, jotta toimilupia ehditään valmistella ja käsitellä ennen kuin markkina varsinaisesti avautuu 1.7.2027. Ilman tällaista siirtymää lupia ei olisi ehditty myöntää ajoissa eikä toiminta voisi käynnistyä hallitusti.

Valvonnan tueksi viranomainen pitää toimilupa- ja valvontarekisteriä, johon kootaan tiedot hakemuksista, toimiluvista, peliestoista, rahansiirto- ja tappiorajoista, pelitapahtumista sekä seuraamuksista ⚖️rahapelilaki 10/2026, 58 § – toimilupa- ja valvontarekisteri . Toimiluvan haltijoiden on toimitettava pelitapahtuma- ja pelitilitapahtumatiedot viranomaiselle ja säilytettävä ne vähintään viisi vuotta muuttumattomina. Näin valvonta on käytännössä reaaliaikaisempaa ja tietoperustaisempaa kuin aiemmin.

Valvontaviranomaisella on laajat tiedonsaantioikeudet. Se saa toimiluvan haltijalta salassapitosäännösten estämättä muun muassa toimiluvan ja valvontamaksun määräämiseen tarvittavat tiedot, pelaajien asettamat rahansiirto- ja tappiorajat, peliestot, pelitapahtumat ja pelikulutusta koskevat tiedot ⚖️rahapelilaki 10/2026, 63 § – tiedonsaantioikeus . Lisäksi viranomaisen tehtävänä on seurata rahapelimarkkinoiden kehitystä ja raportoida siitä vuosittain. Tämä seurantatehtävä on olennainen: se tuottaa tietoa, jonka perusteella voidaan arvioida, saavuttaako uudistus tavoitteensa ja onko sääntelyä tarpeen myöhemmin tarkistaa.

Valvonnan riippumattomuutta tuetaan myös henkilöstöä koskevilla rajoituksilla. Rahapelejä valvova virkamies ei saa osallistua valvomiinsa peleihin tilanteessa, jossa hän voisi hyödyntää virkatehtävissä saamaansa tietoa, eikä viranomaisen henkilöstö lähtökohtaisesti saa omistaa rahapeliyhtiöiden osakkeita ⚖️rahapelilaki 10/2026, 61 § – virkamiesten osallistumiskielto . Tämä eturistiriitojen torjunta on tärkeä osa järjestelmän uskottavuutta.

Kiellot ja poistomääräykset

Laki antaa viranomaiselle vahvat keinot puuttua laittomaan toimintaan. Ilman toimilupaa tapahtuva rahapelien toimeenpano ja Suomeen kohdistettu markkinointi on kielletty, ja kielto ulottuu myös kryptovaroilla pelattaviin peleihin ⚖️rahapelilaki 10/2026, 75 § – rahapelitoimintaa koskevat kiellot . Valvontaviranomainen voi kieltää lainvastaisen toimeenpanon tai markkinoinnin sekä asettaa kiellon tehosteeksi uhkasakon ⚖️rahapelilaki 10/2026, 76 § – toimeenpanon ja markkinoinnin kieltäminen . Lisäksi viranomainen voi antaa poistomääräyksen: se voi velvoittaa palveluntarjoajan poistamaan lainvastaista verkkosisältöä tai verkkotunnusrekisterin ylläpitäjän poistamaan verkkotunnuksen ⚖️rahapelilaki 10/2026, 78 § – poistomääräys .

Seuraamukset: rikemaksu ja seuraamusmaksu

Sääntöjen rikkomisesta voi seurata kahdenlaisia hallinnollisia maksuja. Lievemmistä, lähinnä ilmoitus- ja menettelyvelvollisuuksien laiminlyönneistä valvontaviranomainen voi määrätä rikemaksun, joka on 1 000–100 000 euroa ⚖️rahapelilaki 10/2026, 80 § – rikemaksu . Vakavammista rikkomuksista – kuten pelaajansuojan, rahansiirtorajojen tai markkinointisääntöjen rikkomisesta – voidaan määrätä seuraamusmaksu, jonka markkinaoikeus määrää valvontaviranomaisen esityksestä ⚖️rahapelilaki 10/2026, 87 § – seuraamusmaksun määrääminen .

Seuraamusmaksun suuruus perustuu kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon rikkomuksen laatu, laajuus, moitittavuus ja kesto, saavutettu hyöty sekä mahdolliset aiemmat rikkomukset ⚖️rahapelilaki 10/2026, 85 § – seuraamusmaksun suuruus . Vakavimmissa ja toistuvissa tapauksissa valvontaviranomainen voi peruuttaa toimiluvan kokonaan ⚖️rahapelilaki 10/2026, 79 § – toimiluvan peruuttaminen . Seuraamuspäätökset myös julkistetaan, mikä luo lisäpainetta sääntöjen noudattamiseen.

Seuraamusjärjestelmä on porrastettu tarkoituksella. Pienistä, helposti korjattavista laiminlyönneistä – kuten määräajan ylittävästä tietojen toimittamisesta – seuraa kevyempi rikemaksu, jonka viranomainen voi jättää määräämättäkin, jos toimija on oma-aloitteisesti korjannut virheen eikä se ole vakava tai toistuva. Seuraamusmaksu taas on tarkoitettu pelaajansuojan ja markkinointisääntöjen kaltaisten ydinvelvoitteiden rikkomiseen, ja sen määrää tuomioistuin – markkinaoikeus – mikä korostaa seuraamuksen vakavuutta ja oikeusturvaa. Seuraamusmaksua ei myöskään saa määrätä, jos samasta teosta on jo annettu rikostuomio, eli päällekkäistä rankaisemista vältetään.

Olennaista on, että seuraamukset koskevat myös ilman toimilupaa tapahtuvaa toimintaa. Laittomasta rahapelien toimeenpanosta tai Suomeen kohdistetusta markkinoinnista voidaan määrätä seuraamusmaksu, ja viranomainen voi vaatia verkkosisällön tai verkkotunnuksen poistamista. Näin järjestelmä pyrkii sulkemaan luvattomien toimijoiden pääsyä Suomen markkinalle ja vahvistamaan kanavointia luvallisille sivustoille.

Valvontamaksut: paljonko toimilupa maksaa?

Toimiluvan haltija on velvollinen suorittamaan vuosittaisen valvontamaksun, jolla katetaan valvonnan kustannukset ⚖️rahapelilaki 10/2026, 70 § – valvontamaksu . Yksinoikeustoimiluvan maksut ovat kiinteät, kun taas rahapelitoimiluvan maksu on porrastettu pelikatteen mukaan. Pelikate tarkoittaa pelaajien panosten ja heille maksettujen voittojen erotusta.

Ensimmäisenä toimintavuotenaan rahapelitoimiluvan haltija maksaa kiinteän 10 000 euron perusmaksun, ja lopullinen maksu määräytyy jälkikäteen toteutuneen pelikatteen perusteella. Yksinoikeustoimiluvan haltija maksaa lisäksi valtiolle erillisen korvauksen toimiluvasta ⚖️rahapelilaki 10/2026, 19 § – yksinoikeuskorvaus valtiolle , jonka tarkka määrä päätetään valtioneuvostossa.

Markkinoinnin uudet rajat

Rahapelien markkinointi muuttuu rahapelilaki 2027:n myötä merkittävästi. Markkinointi on sallittua vain, jos se on määrältään, laajuudeltaan, näkyvyydeltään ja toistuvuudeltaan maltillista ⚖️rahapelilaki 10/2026, 51 § – markkinoinnin sääntely . Erityisen huomiota herättävä tai usein toistuva markkinointi ei täytä maltillisuuden vaatimusta. Laki myös luettelee sallitut kanavat: toimiluvan haltijan omat verkkosivut ja some-tilit (ei vuorovaikutteisesti), televisio ja radio, urheilu- ja yleisötapahtumat, painettu media, pelipisteet sekä hakukoneet toimijaan liittyvillä hakusanoilla. Muu markkinointi on kielletty.

Lisäksi laki listaa 13 kiellettyä markkinointikeinoa ⚖️rahapelilaki 10/2026, 52 § – kielletyt markkinointikeinot . Markkinoinnissa ei esimerkiksi saa kuvata pelaamista tavoiteltavana, liioitellun myönteisenä, arkipäiväisenä tai ratkaisuna taloudellisiin ongelmiin, antaa harhaanjohtavaa kuvaa voittomahdollisuuksista, hyödyntää kokemattomuutta tai tarjota ilmaispelejä ja yhdistettyjä tarjouksia.

Markkinointia ei saa kohdistaa alaikäisiin eikä haavoittuvassa asemassa oleviin ⚖️rahapelilaki 10/2026, 53 § – kohdistamiskielto . Suoramarkkinointia saa kohdistaa vain henkilöön, joka on antanut siihen nimenomaisen suostumuksen, eikä lainkaan henkilöön, joka on asettanut itselleen peliestot tai joka ei ole pelannut kahteen vuoteen – puhelinmyynti on kielletty kokonaan ⚖️rahapelilaki 10/2026, 54 § – suoramarkkinointi . Markkinoinnin on aina sisällettävä tieto ikärajasta, avun lähteistä sekä toimiluvasta ja valvontaviranomaisesta ⚖️rahapelilaki 10/2026, 55 § – markkinoinnissa annettavat tiedot . Myös sponsorointia rajoitetaan: siinä ei saa tuoda esiin pelejä, eikä sopimuksia saa tehdä alaikäisten kanssa tai alaikäisille suunnatuista tapahtumista ⚖️rahapelilaki 10/2026, 56 § – sponsorointi .

Kokonaisuutena markkinointisääntely tasapainoilee kahden tavoitteen välillä. Toisaalta luvallisten toimijoiden on voitava kertoa olemassaolostaan, jotta pelaaminen kanavoituu juuri niille eikä luvattomille sivustoille – täydellinen mainoskielto voisi heikentää kanavointia. Toisaalta markkinointi ei saa lisätä pelaamista eikä houkutella haavoittuvia ryhmiä. Lopputulos on tarkkaan rajattu malli, jossa maltillinen tunnettuusmainonta on sallittua mutta aggressiivinen, mielikuviin ja tarjouksiin nojaava markkinointi on kiellettyä. Markkinoinnin sääntöjen rikkomisesta voidaan määrätä seuraamusmaksu, ja viranomainen voi kieltää lainvastaisen markkinoinnin uhkasakon uhalla, joten sääntöjen noudattamiselle on todelliset kannustimet.

Pelihaitat ja vastuullisuus

Rahapelihaittojen ehkäisy on kirjattu lakiin sekä toimijoiden velvollisuuksina että julkisen hallinnon tehtävinä. Toimiluvan haltijalla on huolenpitovelvollisuus: sen on seurattava pelaajan pelikäyttäytymistä jatkuvasti, arvioitava haittojen riskiä ja ryhdyttävä tarvittaessa toimenpiteisiin ⚖️rahapelilaki 10/2026, 34 § – huolenpitovelvollisuus . Pelaajaa estävä tai rajoittava päätös ei kuitenkaan saa perustua pelkästään automaattiseen tietojenkäsittelyyn. Lisäksi jokaisen toimiluvan haltijan on laadittava ja noudatettava kirjallista omavalvontasuunnitelmaa ⚖️rahapelilaki 10/2026, 35 § – omavalvontasuunnitelma .

Julkisen vallan puolella vastuu jakautuu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. STM vastaa rahapelihaittojen seurannasta, tutkimuksesta ja arvioinnista, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) hoitaa tehtävää käytännössä ⚖️rahapelilaki 10/2026, 98 § – haittojen seuranta ja tutkimus . THL on myös pelihaittarekisterin pitäjä ⚖️rahapelilaki 10/2026, 99 § – pelihaittarekisteri . Pelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen voidaan myöntää valtionavustuksia muun muassa sähköisiin, anonyymeihin pelihaittapalveluihin, alueelliseen työhön ja tieteelliseen tutkimukseen; valtionapuviranomaisena toimii THL ⚖️rahapelilaki 10/2026, 94 § – valtionavustukset pelihaittoihin .

Vastuullisuusajattelu on uudistuksessa rakenteellista. Aiemmin pelihaittojen ehkäisyä ja pelitoiminnan harjoittamista on ollut vaikeampi pitää erillään, kun sama toimija sekä tarjosi pelejä että rahoitti yleishyödyllistä toimintaa. Uudessa mallissa valvonta (Lupa- ja valvontavirasto) ja haittojen ehkäisy (STM ja THL) ovat selkeästi eri toimijoiden vastuulla, ja pelihaittojen tutkimus saa oman, valvonnasta riippumattoman tietoperustansa. THL:llä on laaja oikeus saada toimijoilta ja valvontaviranomaiselta pelaamista koskevia tietoja haittojen seurantaa ja tutkimusta varten, ja arkaluonteiset henkilötiedot on pseudonymisoitava ennen analyysiä ⚖️rahapelilaki 10/2026, 100 § – THL:n tiedonsaantioikeus .

Valtionavustukset pelihaittojen ehkäisyyn

Laissa on oma lukunsa valtionavustuksista pelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen ⚖️rahapelilaki 10/2026, 94 § – valtionavustukset pelihaittoihin . Avustusta voidaan myöntää valtion talousarvion määrärahojen puitteissa kolmeen avustuskokonaisuuteen: lakisääteisiä palveluja täydentävään sähköiseen ja anonyymiin pelihaittapalveluun, pelihaittoja vähentävän alueellisen työn kehittämiseen sekä pelihaittojen ehkäisyä ja vähentämistä tukevaan tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimukseen tarkoitettu avustus voidaan myöntää myös apurahana, jonka kausi on enintään vuosi kerrallaan, ja sähköisen pelihaittapalvelun sekä tutkimuksen osalta avustus voi kattaa toiminnan kokonaiskustannukset täysimääräisesti.

Valtionapuviranomaisena toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ⚖️rahapelilaki 10/2026, 95 § – valtionapuviranomainen , ja sosiaali- ja terveysministeriö antaa vuosittain toukokuun loppuun mennessä THL:lle määrärahan käyttösuunnitelman linjaukset ja alustavan kehyksen seuraavalle vuodelle ⚖️rahapelilaki 10/2026, 96 § – määrärahan käyttösuunnitelma . Olennaista on, että pelihaittatyön rahoitus kulkee tätä reittiä eikä ole sidottu yksittäisen peliyhtiön tuottoihin. Näin rahoituksen taso ei riipu siitä, paljonko pelataan – mikä poistaa kannustimen kasvattaa pelaamista haittatyön rahoittamiseksi.

STM:n hallinnonala ja pelihaittarekisteri

Pelihaittojen seuranta, tutkimus ja arviointi sekä ehkäisyn ja hoidon kehittäminen kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle, ja THL hoitaa tehtävää ministeriön toimeksiannon mukaisesti ⚖️rahapelilaki 10/2026, 98 § – haittojen seuranta ja tutkimus . THL on myös pelihaittarekisterin pitäjä ⚖️rahapelilaki 10/2026, 99 § – pelihaittarekisteri . Rekisteriin kootaan tehtävän hoitamiseksi tietoja muun muassa toimilupahakemuksista ja niiden käsittelystä, toimiluvan haltijoista, pelien toimeenpanosta ja markkinoinnista, pelaajista, peliestoista sekä rahansiirto- ja tappiorajoista, samoin kuin kieltoihin, poistomääräyksiin ja seuraamuksiin liittyvistä toimenpiteistä. Rekisterin tarkoitus ei ole valvonta sinänsä vaan tietopohjan luominen haittojen ymmärtämiseen ja torjuntaan: kun pelaamisesta ja haitoista kertyy luotettavaa, tutkimuskelpoista tietoa, voidaan arvioida, toimivatko pelaajansuojakeinot ja mihin haittatyötä kannattaa suunnata.

Vastuullisen pelaamisen näkökulmasta kokonaisuus on monitasoinen. Toimija seuraa yksittäisen pelaajan käyttäytymistä huolenpitovelvollisuuden nojalla, valvontaviranomainen valvoo markkinaa kokonaisuutena, ja STM:n hallinnonala tuottaa riippumatonta tutkimustietoa haitoista. Pelaajalle matalan kynnyksen apu säilyy keskeisenä: peliongelmaan saa maksutta tukea Peluurista, ja sähköiset, anonyymit pelihaittapalvelut ovat juuri se toiminta, jota valtionavustuksilla on tarkoitus turvata.

On tärkeää muistaa, että vahvinkaan sääntely ei poista rahapelaamisen riskejä. Rahapelaamisen tuotto-odotus on pelaajalle aina negatiivinen, ja peli voi muodostua koukuttavaksi. Siksi laki rakentaa useita päällekkäisiä turvaverkkoja – ikäraja, tunnistautuminen, rahansiirtorajat, peliestot, huolenpitovelvollisuus ja markkinointirajoitukset – sen sijaan, että luottaisi vain yhteen keinoon. Pelaajan oma harkinta ja matala kynnys hakea apua säilyvät silti keskeisinä.

Kansainvälinen vertailu ja siirtymäaikataulu

Suomi ei ole tällä tiellä yksin. Useat Euroopan maat ovat siirtyneet yksinoikeudesta lisenssipohjaiseen verkkopelimarkkinaan jo aiemmin. Ruotsi uudisti rahapelimarkkinansa vuonna 2019 ottamalla käyttöön lisenssijärjestelmän verkkopeleille, ja Tanska teki vastaavan avauksen jo vuonna 2012. Näiden maiden kokemukset – sekä onnistumiset että haasteet – ovat olleet osaltaan Suomen uudistuksen taustalla. Keskeinen mittari kaikissa maissa on ollut kanavointiaste eli se, kuinka suuri osuus pelaamisesta saadaan ohjattua luvallisille sivustoille. Tarkkoja kanavointiprosentteja tai markkinakokoja Suomen osalta ei kannata vielä arvailla, sillä ne selviävät vasta järjestelmän käynnistyttyä.

Pohjoismaisesta vertailusta voidaan kuitenkin oppia muutamia yleisiä asioita. Tanska avasi verkkopelimarkkinansa lisenssipohjaiseksi jo vuonna 2012 ja oli siten yksi Euroopan varhaisimmista esimerkeistä siitä, että aiemmin monopolimaisesti järjestetty verkkopelaaminen voitiin siirtää useamman toimiluvan haltijan kilpailtuun mutta valvottuun ympäristöön. Ruotsi seurasi perässä 1.1.2019, jolloin se siirtyi yksinoikeudesta lisenssijärjestelmään, jossa Suomen tavoin yhdistyvät toimiluvat, pelaajansuojakeinot ja markkinointisääntely. Molemmissa maissa keskeinen onnistumisen mittari on ollut kanavointiaste eli se, kuinka suuri osuus pelaamisesta saadaan ohjattua luvallisille sivustoille – sama tavoite, joka on Suomen uudistuksen ytimessä.

Näistä kokemuksista voidaan oppia muutamia yleisiä asioita. Lisenssimallin toimivuus riippuu paljon siitä, kuinka houkutteleva luvallinen tarjonta on suhteessa luvattomaan: jos luvallinen pelaaminen on liian rajoitettua tai luvattomaan toimintaan ei puututa, osa pelaajista voi jäädä valvonnan ulkopuolelle. Toisaalta liian kevyt sääntely heikentää pelaajansuojaa ja voi lisätä haittoja – ja markkinoinnin osalta on yleisesti opittu, että sen sääntely on hankala tasapainolaji: aivan liian näkyvä mainonta voi normalisoida ja lisätä pelaamista, kun taas täydellinen mainoskielto voi heikentää kanavointia, koska pelaajat eivät erota luvallisia toimijoita luvattomista. Suomen ratkaisu – osittainen lisenssimalli yhdistettynä vahvoihin pelaajansuojakeinoihin, maltillisuuteen sidottuun markkinointiin ja tehokkaaseen seuraamusjärjestelmään – pyrkii löytämään tasapainon näiden välillä. Se, kuinka hyvin tämä tasapaino käytännössä toteutuu, riippuu pitkälti valvonnan resursseista ja siitä, miten asetuksilla tarkennettavat yksityiskohdat lopulta muotoillaan. Tarkkoja kanavointiprosentteja tai euromääräisiä markkinakokoja Suomen osalta ei kannata arvailla etukäteen, sillä ne selviävät vasta järjestelmän käynnistyttyä ja viranomaisen vuosittaisen seurannan tuottaessa tietoa.

Suomen rahapelilaki 2027 tulee voimaan vaiheittain ⚖️rahapelilaki 10/2026, 106 § – voimaantulo . Pääosa laista alkaa soveltua 1.7.2027, mutta osa rakenteellisista säännöksistä – kuten toimiluvat (luku 2), pelihaittojen valtionavustukset (luku 9) sekä valvontaviranomaista ja tiedonsaantia koskevat pykälät – tuli sovellettavaksi jo 1.3.2026, jotta toimilupia ehditään käsitellä ennen markkinan avautumista.

Pelipisteet, asiamiehet ja fyysinen pelaaminen

Vaikka uudistuksen näkyvin osa koskee verkkopelaamista, laki sääntelee tarkasti myös fyysistä pelaamista. Hajasijoitetut rahapeliautomaatit, joita on perinteisesti ollut kaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla, pysyvät yksinoikeustoimiluvan haltijan vastuulla. Niiden sijoittelua on suunniteltava niin, että taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi, ja erityisesti on otettava huomioon haitat alaikäisille ja haavoittuvassa asemassa oleville ⚖️rahapelilaki 10/2026, 38 § – rahapeliautomaatit ja omavalvonta . Pelipisteen haltijan – esimerkiksi kaupan – on laadittava oma kirjallinen omavalvontasuunnitelmansa ja huolehdittava siitä, että henkilökunta tuntee velvoitteensa, kuten ikärajavalvonnan.

Myös asiamiehet eli esimerkiksi maksuja vastaanottavat tai tilaa luovuttavat elinkeinonharjoittajat ovat sääntelyn piirissä: he eivät saa antaa alle 18-vuotiaan pelata, ja heitä koskevat tietyt omavalvonta- ja ilmoitusvelvollisuudet. Pelikasinoilla ja pelisaleissa puolestaan on omat sääntönsä muun muassa päihtyneiden ja alaikäisten poistamisesta sekä teknisestä valvonnasta. Näin pelaajansuoja ulottuu sekä digitaaliseen että fyysiseen ympäristöön, vaikka itse markkinarakenne muuttuukin vain verkkopelien osalta.

Yhteiskunnallinen kokonaiskuva

Rahapeliuudistuksella on myös laajempia taloudellisia ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Yksinoikeusjärjestelmässä pelituotot on ohjattu yleishyödyllisiin tarkoituksiin ja valtiolle. Lisenssimalliin siirryttäessä verkkopelaamisen tuotot kerätään valtiolle eri mekanismein: rahapelitoimiluvan haltijat maksavat valvontamaksut, ja yksinoikeustoimiluvan haltija suorittaa valtiolle erillisen korvauksen toimiluvasta. Lisäksi luvalliseen järjestelmään kanavoitu pelaaminen tuottaa verovaroja, jotka ovat aiemmin voineet jäädä Suomen ulkopuolelle ulkomaisilla sivustoilla pelattaessa.

Pelihaittojen ehkäisyn rahoitus on uudistuksessa irrotettu suoraan pelituottojen kasvattamisen kannustimesta. Pelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen voidaan myöntää valtionavustuksia talousarvion määrärahojen puitteissa, ja tutkimus- ja hoitokehitystyö on STM:n ja THL:n vastuulla. Tämä rakenteellinen ero on merkittävä: kun haittatyön rahoitus ei ole sidottu siihen, kuinka paljon pelataan, syntyy vähemmän eturistiriitoja haittojen vähentämisen ja tuottojen kasvattamisen välille.

Kriittisestä näkökulmasta on kuitenkin syytä tunnistaa riskit. Tarjonnan avautuminen ja markkinointi – vaikka maltillinenkin – voivat lisätä pelaamista, jos pelaajansuojakeinot eivät toimi suunnitellusti. Valvonnan resurssit ja kyky puuttua luvattomaan toimintaan ratkaisevat paljon. Myös asetuksilla tarkennettavat yksityiskohdat, kuten tappiorajat ja palautusprosentit, vaikuttavat lopputulokseen merkittävästi. Uudistuksen onnistumista mitataankin pitkällä aikavälillä sekä kanavointiasteella että pelihaittojen kehityksellä, ja lakiin on rakennettu viranomaisen vuotuinen raportointivelvollisuus juuri tätä seurantaa varten.

Mitä uudistus tarkoittaa kokonaisuutena?

Rahapelilaki 2027 on Suomen rahapelijärjestelmän suurin rakenteellinen muutos vuosikymmeniin. Pelaajalle se merkitsee siirtymää kohti valvottua, kotimaista verkkopelimarkkinaa, jossa on yhtenäiset pelaajansuojakeinot. Peliyhtiölle se merkitsee uutta lupakäytäntöä, valvontamaksuja ja tiukkoja vastuullisuus- ja markkinointivelvoitteita. Valtiolle se merkitsee valvonnan ja verotulojen palaamista kotimaahan sekä uutta viranomaisrakennetta. Uudistuksen lopullinen onnistuminen mitataan kuitenkin vasta käytännössä: ratkaisevaa on, kuinka hyvin pelaaminen saadaan kanavoitua luvallisille sivustoille ja kuinka tehokkaasti pelihaittoja onnistutaan vähentämään.

Tiivistäen, rahapelaaminen 1.7.2027 alkaen näyttää erilaiselta kuin tähän asti. Verkossa pelataan jatkossa Suomen toimiluvan saaneilla, valvotuilla sivustoilla, joilla on yhtenäiset pelaajansuojakeinot; Veikkaus jatkaa yksinoikeudella arpajaisissa, automaateissa ja kivijalan kasinopeleissä; valvonta on yhden viranomaisen, Lupa- ja valvontaviraston, käsissä; ja markkinointi on selvästi aiempaa tarkemmin rajattua. Pelaajan kannattaa jo nyt totutella ajatukseen, että luvallisen sivuston tunnistaminen – toimilupatieto, tunnistautuminen ja näkyvät suojakeinot – on jatkossa keskeinen osa turvallista pelaamista.

Pidämme tämän artikkelin ajan tasalla uudistuksen edetessä ja täydennämme sitä, kun asetuksilla tarkennettavat yksityiskohdat – kuten tappiorajat ja palautusprosentit – julkaistaan. Aihealueen kokonaiskuvaa voit täydentää lukemalla, mitä nettikasinot ovat ja miten ne toimivat. Muista, että rahapelaaminen on tarkoitettu vain täysi-ikäisille viihteeksi, ei tulonlähteeksi, ja että apua peliongelmaan saa aina maksutta Peluurista.

Seuraamme uudistuksen etenemistä ja sen käytännön vaikutuksia tarkasti. ### Luvallinen vai luvaton sivusto – miksi erolla on väliä?

Pelaajan kannalta yksi uudistuksen tärkeimmistä käytännön seurauksista on, että ero luvallisen ja luvattoman pelisivuston välillä korostuu. Luvallisella, Suomen toimiluvan saaneella sivustolla pelaaja on kotimaisen pelaajansuojan ja valvonnan piirissä: ikäraja ja tunnistautuminen ovat aidosti voimassa, rahansiirtorajat ja peliestot toimivat, bonustarjonta on rajattua, ja erimielisyyksissä toimijalla on velvollisuus käsitellä yhteydenotot. Jos toimija rikkoo sääntöjä, sitä koskee suomalaisen viranomaisen seuraamusvalta. Lisäksi pelaaja löytää toimijan viranomaisen julkisesta luettelosta.

Luvattomalla sivustolla nämä turvaverkot voivat puuttua kokonaan. Pelaaja ei välttämättä tiedä, kuka peliä tarjoaa, missä pelitili sijaitsee tai miten arvonnan satunnaisuus on varmistettu. Riitatilanteessa pelaajalla ei ole samoja oikeussuojakeinoja, ja vastuullisuusvelvoitteet voivat olla nimellisiä. Tästä syystä on perusteltua, että laki velvoittaa luvalliset toimijat näyttämään toimilupatietonsa selvästi ja että viranomaisella on keinot puuttua luvattomaan tarjontaan, kuten verkkosisällön ja verkkotunnusten poistomääräykset. Pelaajan oma vastuu säilyy: kannattaa aina tarkistaa, että sivustolla on Suomen toimilupa, ennen kuin pelaa tai tallettaa rahaa.

Lue myös koostesivumme rahapelilaista ja sen muutoksista sekä yleiskatsaus siihen, mitä nettikasinot ovat.

← Kaikki artikkelit