Rahapelien valvonta 2027: kuka valvoo ja miten?
Rahapelien valvonta kuuluu 1.7.2027 alkaen Lupa- ja valvontavirastolle. Siihen asti tehtävää hoitaa Poliisihallitus, joka myös käsittelee ensimmäiset toimilupahakemukset. Viranomaisen vaihtuminen on muutoksista pienin. Valvottavana on jatkossa Veikkauksen lisäksi joukko yksityisiä peliyhtiöitä, joista osa toimii ulkomailta käsin, ja valvoja saa jokaisen pelitapahtuman omaan järjestelmäänsä teknisen rajapinnan kautta. Valvonnan kulut maksavat peliyhtiöt itse pelikatteen mukaan porrastetulla valvontamaksulla, joka on pienimmillään 4 000 euroa ja suurimmillaan 434 000 euroa vuodessa.
Yksi viranomainen, kolme tavoitetta
Rahapelilain 57 § on lyhyt, mutta koko valvontajärjestelmä rakentuu sen varaan. Pykälän mukaan valvontaviranomaisena toimii Lupa- ja valvontavirasto, ja sama viranomainen myöntää kaikki kolme toimilupatyyppiä: yksinoikeustoimiluvan, rahapelitoimiluvan ja peliohjelmistotoimiluvan. rahapelilaki 10/2026, 57 § – valvontaviranomainen
Luvan myöntäjä ja valvoja ovat siis sama taho. Ratkaisu on tavallinen myös muilla säännellyillä toimialoilla, ja sillä on selvä etu: lupaharkinnassa kertynyt tieto hakijan omistajista, taloudesta ja järjestelmistä on valvojan käytössä ensimmäisestä toimintapäivästä alkaen. Kääntöpuolena on, että sama organisaatio arvioi myöhemmin, oliko sen oma lupapäätös onnistunut.
Laki nimeää valvonnalle kolme tavoitetta. Viranomainen valvoo, että rahapelien toimeenpanossa ja markkinoinnissa noudatetaan lakia
- rahapeleihin osallistuvien oikeusturvan takaamiseksi,
- rahapeleihin liittyvien väärinkäytösten ja rikosten estämiseksi ja
- rahapelihaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.
Samat kolme asiaa on kirjattu lain tarkoitukseksi jo 1 §:ssä. rahapelilaki 10/2026, 1 § – lain soveltamisala ja tarkoitus Niiden keskinäinen järjestys ei ole laissa ratkaistu, ja käytännössä ne vetävät välillä eri suuntiin. Pelaajan oikeusturva voi puoltaa nopeaa voitonmaksua, rikostorjunta taas varojen alkuperän selvittämistä ennen maksua. Haittojen ehkäisy voi edellyttää pelaamisen rajoittamista tilanteessa, jossa pelaaja itse haluaisi jatkaa. Valvojan työ on suurelta osin näiden tavoitteiden yhteensovittamista yksittäisissä tapauksissa.
Kahden muun tehtävän merkitys on helppo ohittaa. Valvontaviranomainen valvoo myös sitä, että toimiluvanhaltijat ja niiden asiamiehet noudattavat rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevia säännöksiä. Lisäksi sen on seurattava rahapelimarkkinoiden kehitystä ja raportoitava siitä vuosittain. Jälkimmäinen tekee virastosta myös markkinan tilastoijan: kanavointiasteesta, pelikatteen jakautumisesta ja markkinaosuuksista saadaan jatkossa viranomaisen omaan aineistoon perustuva vuosiraportti.
Poliisihallituksesta Lupa- ja valvontavirastoon
Lupa- ja valvontavirasto aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa, kun valtion lupa- ja valvontatehtäviä koottiin yhteen valtakunnalliseen virastoon. Rahapelit eivät siirtyneet sinne heti. Rahapelilain voimaantulosäännöksen mukaan Poliisihallitus toimii laissa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena 30.6.2027 asti. rahapelilaki 10/2026, 106 § – voimaantulo ja siirtymäsäännökset
Siirtymä on porrastettu, koska lupamenettelyn piti käynnistyä yli vuosi ennen markkinan avautumista. Toimilupia koskeva 2 luku, valvontaviranomaista koskeva 57 § sekä viranomaisen tiedonsaantioikeudet tulivat voimaan jo 1.3.2026. Poliisihallitus on siis käsitellyt hakemuksia uuden lain nojalla, vaikka itse pelitoiminta alkaa vasta heinäkuussa 2027.
| Ajankohta | Mitä tapahtuu | Kuka toimii valvojana |
|---|---|---|
| 1.3.2026 | Toimilupia, valvontaviranomaista ja tiedonsaantia koskevat säännökset tulevat voimaan; lupamenettely alkaa | Poliisihallitus |
| 30.6.2027 asti | Hakemusten käsittely, hakijoiden luotettavuuden arviointi, pelijärjestelmiä koskevien selvitysten vastaanotto | Poliisihallitus |
| 1.7.2027 | Rahapelilaki tulee kokonaisuudessaan voimaan; verkkopelien lisenssimarkkina avautuu | Lupa- ja valvontavirasto |
| 1.7.2027 alkaen | Peliohjelmistotoimiluvan säännöksiä aletaan soveltaa | Lupa- ja valvontavirasto |
| 1.7.2028 alkaen | Velvollisuus käyttää vain luvan saaneiden toimittajien peliohjelmistoja tulee sovellettavaksi | Lupa- ja valvontavirasto |
Siirtymässä liikkuu muutakin kuin toimivalta. Poliisihallituksen tekemät sopimukset ja sitoumukset siirtyvät lain voimaan tullessa Lupa- ja valvontavirastolle, samoin tehtävien hoitamiseksi välttämättömät arkistot, rekisterit ja tietoaineistot. Lupa- ja valvontavirastolla ja valtiovarainministeriöllä on jo ennen voimaantuloa oikeus saada Poliisihallitukselta tiedot, joita uuden toiminnan käynnistäminen edellyttää. Laki mainitsee nimenomaisesti rahapelivalvonnan tietojärjestelmiä koskevat tiedot, sopimukset ja tiedot virastoon siirtyvästä henkilöstöstä.
Käytännössä valvonnan osaaminen siis siirtyy ihmisten mukana. Poliisihallituksen arpajaishallinto on valvonut Veikkausta yksinoikeusjärjestelmässä, ja sama asiantuntemus jatkaa uudessa virastossa. Uutta on valvottavien määrä ja se, että valtaosa heistä on yksityisiä, kansainvälisiä yhtiöitä.
Keitä valvonta koskee
Yksinoikeusjärjestelmässä valvottavia oli käytännössä yksi. Uudessa laissa valvojan toimivalta ulottuu toimijoihin, joilla ei ole lupaa lainkaan, ja tahoihin, jotka eivät itse toimeenpane pelejä.
| Valvottava | Mistä valvonta johtuu | Esimerkki valvojan keinosta |
|---|---|---|
| Yksinoikeustoimiluvanhaltija | Raha-arpajaiset, veikkauspelit, rahapeliautomaatit ja kivijalan kasinopelit | Vuosiraportointi, tarkastus, automaattien sijoittelun omavalvonnan tarkastelu |
| Rahapelitoimiluvanhaltija | Vedonlyönti, sähköiset kasinopelit, sähköinen rahabingo ja sähköiset raha-automaattipelit | Pelitapahtumien tekninen valvonta, tarkastus, kielto |
| Peliohjelmistotoimiluvanhaltija | Peliohjelmistojen valmistaminen, toimittaminen, asentaminen tai mukauttaminen | Lupaedellytysten jatkuva valvonta, luvan peruuttaminen |
| Asiamies | Vastaanottaa peleihin liittyviä maksuja, välittää voittoja tai luovuttaa tilan rahapeliautomaateille | Tarkastus, omavalvontasuunnitelman pyytäminen |
| Pelipisteen haltija | Tiloissa on rahapeliautomaatti | Omavalvontasuunnitelman ja kirjausten pyytäminen |
| Luvaton toimeenpanija | Tarjoaa pelejä Suomeen ilman toimilupaa | Kielto, uhkasakko, esitys seuraamusmaksusta |
| Markkinoija, myös yksityishenkilö | Markkinoi rahapelejä taloudellisen tai muun hyödyn saamiseksi | Markkinointikielto ja uhkasakko |
| Palveluntarjoaja ja verkkotunnusvälittäjä | Ylläpitää lainvastaista verkkosisältöä tai verkkotunnusta | Poistomääräys |
| Toimiluvanhaltijan tilintarkastaja | Ilmoitusvelvollisuus valvojalle | Rikemaksu ilmoituksen laiminlyönnistä |
Taulukon viimeinen rivi kertoo paljon lain logiikasta. Valvonta ei perustu vain siihen, mitä viranomainen itse havaitsee, vaan yhtiön ympärille on rakennettu tahoja, joilla on oma velvollisuutensa kertoa valvojalle ongelmista.
Luvattomiin toimijoihin kohdistuvat keinot on käyty läpi artikkelissa luvattomat nettikasinot 2027 ja markkinoinnin valvontaketju artikkelissa rahapelimainonnan valvonta.
Valvonta alkaa lupaharkinnasta
Ensimmäinen valvontatoimi tehdään ennen kuin yhtään peliä on pelattu. Toimilupaa haettaessa viranomainen arvioi hakijan luotettavuuden ja sopivuuden, ja sitä varten sillä on poikkeuksellisen laajat oikeudet saada tietoa.
Valvoja saa salassapitosäännösten estämättä ja maksutta muilta viranomaisilta ja julkista hallintotehtävää hoitavilta tiedot, jotka ovat välttämättömiä lupaedellytysten arvioimiseksi ja lain noudattamisen valvomiseksi. rahapelilaki 10/2026, 64 § – tiedonsaantioikeus viranomaiselta Sakkorekisteristä se saa tiedot, jotka ovat tarpeen hakijan, sen omistajien ja johdon sekä hakijan edustajan luotettavuuden selvittämiseksi. Rikosrekisteritietojen saamisesta säädetään rikosrekisterilaissa. rahapelilaki 10/2026, 66 § – tiedot sakko- ja rikosrekisteristä
Lupaharkinnassa kerätty aineisto jää valvojan käyttöön. Toimiluvan edellytysten on täytyttävä koko luvan voimassaolon ajan, ja valvojan on peruutettava lupa, jos haltija ei enää täytä niitä. Omistuspohjan muutos, johdon vaihtuminen tai talouden heikkeneminen on siksi valvonta-asia myös vuosia luvan myöntämisen jälkeen.
Kahden viikon ilmoitusaika muutoksille
Toimiluvanhaltijan on ilmoitettava valvojalle kirjallisesti yhtiötä, sen toimintaa, omistusta, johtoa ja taloudellisia toimintaedellytyksiä koskevista olennaisista muutoksista kahden viikon kuluessa muutoksesta. Sama määräaika koskee määräysvallan siirtymistä, perustuipa se omistukseen, sopimukseen tai muuhun järjestelyyn. rahapelilaki 10/2026, 18 § – ilmoitusvelvollisuus muutoksista
Peliala on yrityskauppojen ala. Brändejä ostetaan ja myydään, konserneja yhdistetään ja pääomasijoittajat vaihtuvat. Suomen toimilupa ei kuitenkaan siirry kaupan mukana, sillä lupaa ja siihen sisältyviä oikeuksia ei saa myydä eikä muutoin luovuttaa toiselle edes osittain. rahapelilaki 10/2026, 17 § – toimiluvan siirtämisen ja luovuttamisen kielto Jos luvanhaltijayhtiön omistaja vaihtuu, lupa pysyy yhtiöllä, mutta valvoja arvioi uuden omistajan luotettavuuden ilmoituksen perusteella.
Tiukin sääntö koskee toiminnan muuttamista. Jos yhtiö aikoo muuttaa toimintansa luonnetta tai laajuutta olennaisesti niin, ettei myönnetty lupa enää kata sitä tai luvan edellytykset eivät enää täyty, sen on haettava luvan muuttamista etukäteen. Muutosta ei saa toteuttaa ennen valvojan päätöstä. Ilmoituksen tai hakemuksen laiminlyönnistä voidaan määrätä rikemaksu.
Määräaikainen lupa on itsessään valvontakeino
Rahapelitoimilupa ja peliohjelmistotoimilupa myönnetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, yksinoikeustoimilupa kymmeneksi vuodeksi. rahapelilaki 10/2026, 14 § – toimiluvan voimassaoloaika Jokainen rahapelitoimiluvan haltija käy siis vähintään viiden vuoden välein läpi koko lupaharkinnan uudestaan, ja valvojalla on silloin käytössään kertynyt valvontahistoria: pelidata, raportit, tarkastushavainnot ja mahdolliset seuraamukset.
Yhtiön kannalta jatkuvuus on turvattu menettelysäännöllä. Jos uutta lupaa haetaan viimeistään kuusi kuukautta ennen voimassa olevan päättymistä, toimintaa saa jatkaa, kunnes hakemus on käsitelty. rahapelilaki 10/2026, 15 § – toiminnan aloittaminen ja jatkaminen Myöhästynyt hakemus voi sen sijaan johtaa katkokseen, jonka aikana pelejä ei saa tarjota.
Tekninen valvonta: jokainen pelitapahtuma valvojalle
Suurin ero vanhaan järjestelmään on tekninen. Laki velvoittaa yhtiöt toimittamaan pelidatan viranomaiselle jatkuvasti, ja valvonta nojaa tähän aineistoon enemmän kuin tarkastuskäynteihin.
Viiden vuoden säilytys ja muuttumattomuus
Yksinoikeus- ja rahapelitoimiluvanhaltijan on säilytettävä tiedot pelien pelitapahtumista ja pelaajien pelitilitapahtumista vähintään viisi vuotta. Tietojen muuttumattomuus on varmistettava, ja yhtiön on käytettävä viranomaisen määrittämää varmennetta. rahapelilaki 10/2026, 45 § – pelitapahtumien ja pelitilitapahtumien tekninen valvonta
Muuttumattomuus on koko järjestelyn ydin. Jos yhtiö voisi jälkikäteen muokata pelihistoriaa, valvoja ei voisi luottaa aineistoon, eikä pelaaja voisi riitatilanteessa osoittaa, mitä todella tapahtui. Varmenteella tapahtumatiedot sinetöidään niin, että myöhempi muutos paljastuu.
Toimitus valvojan rajapintaan
Tiedot on toimitettava valvontaviranomaiselle sen määräämässä muodossa kohtuullisen ajan kuluessa rahapelin päättymisestä. Yhtiön on lisäksi varmistettava, että se voi saattaa tiedot valvojan käyttöön valvontajärjestelmän rajapinnan kautta.
Laki ei kerro, mikä on kohtuullinen aika, eikä sitä, toimitetaanko tiedot reaaliajassa vai erissä. Valvontaviranomainen voi antaa tarkempia määräyksiä varmenteesta, tietojen teknisestä toimittamismuodosta ja rajapintaan liittymisen edellytyksistä. Yksityiskohdat ratkeavat siis viranomaisen määräyksissä, ja yhtiöiden on rakennettava integraationsa niiden mukaan.
Aineiston avulla valvoja voi tarkistaa asioita, joita yksinoikeusjärjestelmässä selvitettiin lähinnä pyytämällä selvityksiä. Noudatettiinko pelaajan asettamaa rahansiirtorajaa? Pääsikö peliestossa oleva henkilö pelaamaan? Vastasiko pelin toteutunut palautus sitä, mitä pelaajalle ilmoitettiin? Kysymyksiin voi vastata datasta ilman, että yhtiöltä kysytään mitään.
Tarkastuslaitos hyväksyy järjestelmät etukäteen
Yhtiön on varmistettava, että pelijärjestelmät, arvontalaitteet ja arvontamenetelmät ovat luotettavia ja arvontatulokset satunnaisia. Ennen toiminnan aloittamista sen on toimitettava valvojalle tarkastuslaitoksen selvitys ja hyväksyntä käyttämistään järjestelmistä. rahapelilaki 10/2026, 44 § – pelijärjestelmät, arvontalaitteet ja arvontamenettelyt
Tarkastuslaitoksen on oltava valvontaviranomaisen hyväksymä ja akkreditoitu EU:n akkreditointiasetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti. Kustannuksista vastaa yhtiö. Valvoja ei siis itse testaa satunnaislukugeneraattoreita, vaan hyväksyy laitokset, jotka sen tekevät, ja voi määrätä selvitysten muodosta ja sisällöstä. Testauksen käytäntöä avataan artikkelissa satunnaislukugeneraattorin testaus.
Hyväksyntä ei ole kertaluonteinen. Valvoja voi milloin tahansa luvan voimassaoloaikana vaatia selvityksen järjestelmien toiminnasta ja teknisistä ominaisuuksista sekä uuden tarkastuslaitoksen selvityksen ja hyväksynnän yhtiön kustannuksella. Tämä pykälä tuli voimaan jo 1.3.2026, jotta järjestelmät ehditään tarkastaa ennen markkinan avautumista.
Palvelimet Suomessa tai valvojan ulottuvilla
Pääsäännön mukaan pelijärjestelmien ja arvontalaitteiden on sijaittava Suomessa. rahapelilaki 10/2026, 46 § – pelijärjestelmien ja arvontalaitteiden sijainti Kansainvälisille yhtiöille tärkeämpiä ovat kaksi poikkeusta. Järjestelmä voi sijaita ulkomailla, jos
- yhtiöllä on toimilupa toisessa valtiossa, jonka viranomainen valvoo sen toimintaa ja on tehnyt Suomen valvontaviranomaisen kanssa sopimuksen valvonnasta, tai
- yhtiö antaa Suomen valvojalle mahdollisuuden varmentaa järjestelmän luotettavuus etäyhteyden tai muun vastaavan keinon avulla.
Ensimmäinen poikkeus edellyttää viranomaisten välistä sopimusta, jota yksittäinen yhtiö ei voi itse saada aikaan. Sen käytettävyys riippuu siitä, minkä maiden viranomaisten kanssa Suomen valvoja tekee valvontasopimuksia. Toinen poikkeus on yhtiön omissa käsissä.
Useimmat kansainväliset peliyhtiöt ajavat pelejään yhteisillä alustoilla, jotka palvelevat monta maata samoista konesaleista. Jälkimmäinen poikkeus tekee tämän mahdolliseksi myös Suomen luvalla, mutta siirtää valvojalle tehtävän, jota varten tarvitaan teknistä osaamista: etäyhteyden yli tehtävän varmentamisen on oltava yhtä luotettavaa kuin paikan päällä tehty tarkastus.
Mitä tietoja valvoja saa peliyhtiöltä
Tekninen rajapinta on yksi väylä. Laajempi oikeus on 63 §:ssä: valvontaviranomainen saa toimiluvanhakijalta ja -haltijalta salassapitosäännösten estämättä ja maksutta kymmenen tietoryhmää lupa- ja valvontatehtäviään sekä markkinoiden seurantaa varten. rahapelilaki 10/2026, 63 § – tiedonsaantioikeus toimiluvanhakijalta ja -haltijalta
- Toimiluvan myöntämiseksi tarvittavat tiedot
- Valvontamaksun määräämiseksi tarvittavat tiedot
- Pelaajan asettamat rahansiirto- ja tappiorajat
- Pelaajia koskevat peliestot
- Rahapelien pelitapahtumat
- Rahapelien pelitilitapahtumat
- Rahapelien markkinointia ja toimeenpanoa koskevat tiedot
- Rekisteröidyn pelaajan tunnistetiedot
- Tiedot pelikulutuksesta tuotetasolla, alueellisesti, kanavakohtaisesti ja myyntipaikkakohtaisesti
- Myyntipaikkojen ja rahapeliautomaattien sijoittumista koskevat tiedot
Luettelo on tyhjentävä, mutta sen kohdat ovat väljiä. “Markkinointia ja toimeenpanoa koskevat tiedot” kattaa käytännössä yhtiön koko toiminnan mainoskampanjoiden kohdentamisesta asiakaspalvelun ohjeisiin. Sanat “salassapitosäännösten estämättä” tarkoittavat, ettei yhtiö voi kieltäytyä vetoamalla liikesalaisuuteen.
Valvojalla on myös oikeus luovuttaa saamiaan tietoja toiselle viranomaiselle sekä pyynnöstä että oma-aloitteisesti, jos se on välttämätöntä valvojan omien tehtävien hoitamiseksi tai jos tiedot ovat välttämättömiä toiselle viranomaiselle sen laissa säädetyn tehtävän hoitamiseksi. rahapelilaki 10/2026, 65 § – oikeus luovuttaa tietoja toiselle viranomaiselle Säännös ei nimeä vastaanottajia, joten tietoa voi siirtyä mille tahansa viranomaiselle, jonka lakisääteinen tehtävä sitä välttämättä edellyttää. Esimerkiksi epäily rikoksesta tai verovelvoitteiden laiminlyönnistä voi näin edetä rahapelivalvonnasta toimivaltaiselle viranomaiselle ilman, että salassapito estää sen.
Kohta 8 koskee pelaajaa suoraan. Valvoja saa pelaajien tunnistetiedot ja voi käsitellä toimilupa- ja valvontarekisterissä henkilötietoja, jos se on välttämätöntä sen tehtävien suorittamiseksi. Pelaajan tietojen kulkua viranomaisten välillä käsitellään tarkemmin artikkelissa rahapelaajan tietosuoja.
Tarkastusoikeus: tilat, järjestelmät ja toiminta
Datan lisäksi valvojalla on perinteinen tarkastusoikeus. Se saa tarkastaa toimiluvanhaltijan ja asiamiehen tiloja, tietojärjestelmiä ja toimintaa, jos tarkastus on välttämätöntä valvontatehtävän suorittamiseksi. Tarkastusta ei saa tehdä kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa. rahapelilaki 10/2026, 67 § – tarkastusoikeus
Pykälässä on kaksi lausetta, ja niistä seuraa kolme asiaa.
Tarkastuksen kohde on laaja. Tilojen lisäksi tarkastaa voi tietojärjestelmiä ja “toimintaa”, mikä kattaa prosessit: miten yhtiö käsittelee peliestot, miten asiakaspalvelu toimii, miten huolenpitovelvollisuuden yhteydenotot dokumentoidaan.
Edellytyksenä on välttämättömyys. Tarkastus ei ole rutiinitoimi, jota tehdään varmuuden vuoksi. Sille on oltava valvontatehtävään liittyvä peruste. Laki ei kuitenkaan vaadi epäilyä rikkomuksesta, joten valvoja voi kohdistaa tarkastuksia myös riskiarvion perusteella.
Kotirauha rajaa. Rajaus on perustuslaillinen, ja sillä on käytännön merkitystä asiamiesten ja pienten toimijoiden kohdalla. Jos toimintaa harjoitetaan asunnosta käsin, tarkastus ei sinne ulotu.
Ulkomailla sijaitsevan yhtiön kohdalla tarkastusoikeuden käyttö on vaikeampaa, koska Suomen viranomaisella ei ole toimivaltaa toisen valtion alueella. Tästä syystä laki on rakennettu niin, että olennainen aineisto tulee Suomeen itsestään: pelidata rajapinnan kautta, järjestelmien luotettavuus tarkastuslaitoksen selvityksinä ja talous vuosiraportteina. ETA-alueen ulkopuolelle sijoittautuneella rahapelitoimiluvanhaltijalla on lisäksi oltava edustaja, jonka kotipaikka on ETA-valtiossa. Edustajan on täytettävä samat luotettavuus- ja sopivuusvaatimukset kuin hakijan, ja hänellä on oltava valtuutus edustaa yhtiötä Suomen viranomaisissa kaikissa toimiluvan mukaiseen toimintaan liittyvissä asioissa ja vastaanottaa haaste yhtiön puolesta. rahapelilaki 10/2026, 12 § – kolmanteen maahan sijoittautuneen luvanhaltijan edustaja Valvojan päätökset ja tiedoksiannot saadaan näin perille, vaikka yhtiön pääkonttori olisi toisella mantereella.
Viimeinen keino on lupa itse: yhtiö, joka ei anna valvojan tehdä työtään, vaarantaa toimilupansa.
Vuosiraportointi ja tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuus
Jatkuvan datavirran rinnalla kulkee vuosittainen paperityö. Yksinoikeus- ja rahapelitoimiluvanhaltijan on toimitettava valvontaviranomaiselle joka vuosi seitsemän asiakirjaa tai selvitystä. rahapelilaki 10/2026, 68 § – raportointivelvollisuus
| Asiakirja | Koskee | Mitä valvoja siitä näkee |
|---|---|---|
| Toimintasuunnitelma | Seuraavaa vuotta | Aiotut pelimuodot, kanavat ja painopisteet |
| Talousarvio | Seuraavaa vuotta | Kasvuodotukset ja markkinointipanostukset |
| Tilinpäätösasiakirjat | Edellistä vuotta | Taloudellinen asema ja vakavaraisuus |
| Selvitys markkinoinnista | Edellistä vuotta | Markkinoinnin määrä, kanavat ja kohdentaminen |
| Selvitys rahapelitoiminnan kehityksestä | Edellistä vuotta | Pelaajamäärät, pelikate ja tuotejakauma |
| Omavalvontasuunnitelma ja selvitys haittojen ehkäisytoimista | Edellistä vuotta | Miten huolenpitovelvollisuus on käytännössä toteutettu |
| Selvitys epäilyttävästä vedonlyönnistä ja kilpailumanipulaatiosta | Edellistä vuotta | Havaitut tapaukset ja torjuntatoimet |
Samat asiakirjat on toimitettava sisäministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle. Sisäministeriö vastaa rahapelilainsäädännöstä ja sosiaali- ja terveysministeriö rahapelihaittojen seurannasta, joten molemmat saavat aineiston suoraan eivätkä vain valvojan tiivistelmänä.
Valvoja voi antaa tarkempia määräyksiä selvitysten määräajoista ja sisällöstä ja asettaa raportoinnin tehosteeksi uhkasakon. Raportoinnin laiminlyönti on myös rikemaksun peruste.
Tilintarkastaja valvojan silminä
Raportointia täydentää velvoite, joka on tuttu finanssialalta. Toimiluvanhaltijan tilintarkastajan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle seikasta tai päätöksestä, jonka hän on saanut tietoonsa tehtävässään ja jonka voidaan katsoa rahapelilaki 10/2026, 69 § – tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuus
- olennaisesti rikkovan toimiluvan myöntämisen edellytyksiä tai rahapelitoimintaa koskevia säännöksiä,
- vaarantavan toimiluvanhaltijan toiminnan jatkumisen tai
- johtavan muun kuin vakiomuotoisen lausunnon tai huomautuksen esittämiseen tilintarkastuskertomuksessa.
Velvollisuus ulottuu konserniin. Tilintarkastajan on ilmoitettava myös seikasta, jonka hän saa tietoonsa tarkastaessaan toimiluvanhaltijan kanssa samaan konserniin kuuluvaa tai siihen merkittävässä sidoksessa olevaa yhteisöä. Kansainvälisissä peliyhtiöissä tällä on merkitystä, koska Suomen toimiluvan haltija on usein konsernin tytäryhtiö, jonka taloudellinen tila riippuu emoyhtiöstä.
Tilintarkastaja on normaalisti vaitiolovelvollinen asiakkaansa asioista. Rahapelilaki murtaa tämän vaitiolon valvojan suuntaan, ja ilmoituksen laiminlyönnistä voidaan määrätä tilintarkastajalle itselleen rikemaksu.
Omavalvonta: yhtiö valvoo ensin itseään
Viranomainen ei pysty seuraamaan jokaista asiakaskohtaamista. Siksi laki velvoittaa yhtiöt valvomaan itseään ja dokumentoimaan valvontansa niin, että viranomainen voi tarkastaa sen jälkikäteen.
Yksinoikeus- ja rahapelitoimiluvanhaltijan sekä niiden asiamiesten on laadittava kirjallinen omavalvontasuunnitelma toimintansa lainmukaisuuden varmistamiseksi, noudatettava sitä ja pidettävä sen toteuttamisesta kirjaa. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla, ja omavalvontaan osallistuvan henkilökunnan on tunnettava velvoitteensa. Suunnitelmaan on sisällytettävä selvitys huolenpitovelvollisuuden täyttämisestä. rahapelilaki 10/2026, 35 § – omavalvontasuunnitelma
Pelkkä suunnitelman olemassaolo ei riitä. Pykälässä on kolme erillistä velvollisuutta: laatiminen, noudattaminen ja kirjaaminen. Seuraamusmaksu voi tulla kyseeseen minkä tahansa niistä laiminlyönnistä. Yhtiö, jolla on hyvä suunnitelma mutta ei näyttöä sen toteutumisesta, rikkoo lakia.
Omavalvonnan ympärillä on joukko muita dokumentointivelvoitteita, jotka kaikki päättyvät samaan lauseeseen: tiedot on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.
- Henkilöstön pelaamista koskevat säännöt. Yhtiöllä on oltava säännöt siitä, ketkä työntekijät eivät saa osallistua sen peleihin, ja sen on varmistettava sääntöjen noudattaminen. rahapelilaki 10/2026, 47 § – henkilöstöä koskevat erityiset säännökset
- Koulutuskirjanpito. Yhtiön on pidettävä kirjaa toimipaikassa työskentelevien koulutuksesta ja osaamisesta.
- Menettelytavat väärinkäytösten havaitsemiseksi. Yhtiöllä on oltava menettelyt sääntörikkomusten, sopimusehtojen rikkomisen ja kilpailumanipulaation havaitsemiseksi sekä kanava, jonka kautta pelaajat voivat ilmoittaa niistä. rahapelilaki 10/2026, 48 § – menettelytavat väärinkäytösten havaitsemiseksi
- Yhteydenottojen käsittely. Yhtiöllä on oltava menettelytavat ja riittävästi koulutettua henkilökuntaa valitusten ja erimielisyyksien käsittelyyn. rahapelilaki 10/2026, 49 § – pelaajan yhteydenottojen käsittely
- Huolenpitoyhteydenotot. Jokainen yhteydenotto pelaajaan, jonka pelaamisen yhtiö epäilee olevan haitallista, on dokumentoitava. rahapelilaki 10/2026, 34 § – huolenpitovelvollisuus
Vedonlyönnissä yhtiöllä on lisäksi välitön ilmoitusvelvollisuus. Jos rahapelitoimiluvanhaltija havaitsee epäsäännöllistä tai epäilyttävää vedonlyöntiä, sen on viipymättä keskeytettävä vedonlyönti ja ilmoitettava asiasta valvojalle.
Rahapeliautomaateissa omavalvonta on kaksiportainen. Yksinoikeustoimiluvanhaltija laatii oman suunnitelmansa automaattien sijoittelun ja valvonnan periaatteista, ja jokainen pelipisteen haltija eli käytännössä kauppa, kioski tai huoltoasema laatii omansa. rahapelilaki 10/2026, 38 § – rahapeliautomaattien omavalvonta
Omavalvontamallin vahvuudet
- Valvonta tapahtuu siellä, missä tieto on: yhtiö näkee oman toimintansa tarkemmin kuin yksikään ulkopuolinen.
- Viranomaisen resurssit voidaan kohdistaa riskikohteisiin sen sijaan, että kaikkea tarkastettaisiin samalla tiheydellä.
- Kirjaamisvelvollisuus tuottaa todistusaineistoa, josta laiminlyönti näkyy jälkikäteen.
- Suunnitelman laatiminen pakottaa yhtiön käymään läpi omat riskinsä ennen kuin ongelmia syntyy.
Omavalvontamallin heikkoudet
- Yhtiö arvioi itseään, ja sen taloudellinen etu voi olla ristiriidassa pelaamista rajoittavien toimien kanssa.
- Hyvin kirjoitettu suunnitelma voi peittää heikon toteutuksen, jos valvoja ei ehdi verrata asiakirjoja pelidataan.
- Pienelle toimijalle dokumentointi on suhteessa raskaampi kuin suurelle konsernille, jolla on valmis compliance-organisaatio.
- Laki ei määrittele suunnitelman vähimmäissisältöä kovin tarkasti, joten taso riippuu valvojan myöhemmistä linjauksista.
Omavalvonnan uskottavuus riippuu siitä, pystyykö valvoja vertaamaan yhtiön omaa kertomusta pelidataan. Jos suunnitelmassa luvataan yhteydenotto pelaajaan tietyn riskitason ylittyessä, pelitapahtumista näkyy, ylittyikö taso, ja yhtiön kirjauksista, otettiinko yhteyttä. Datalla ja dokumenteilla on valvonnassa arvoa vasta, kun niitä luetaan rinnakkain.
Rekisteri, julkinen luettelo ja päätösten julkistaminen
Valvonta tuottaa kolmenlaista tietoa: viranomaisen omaan käyttöön jäävää, kaikille avointa ja erikseen julkistettavaa.
Toimilupa- ja valvontarekisteri
Valvontaviranomainen pitää toimilupa- ja valvontarekisteriä. Siihen kirjataan hakemukset, lupien käsittely ja peruuttamiset, hakijat ja luvan saajat, ilmoitukset ja niiden tekijät, pelien toimeenpano ja markkinointi, pelaajat, peliestot, rahansiirto- ja tappiorajat, asiamiehet, tarkastustoimenpiteet sekä kieltoihin, poistomääräyksiin, uhkasakkoihin, seuraamusmaksuihin ja rikemaksuihin liittyvät toimenpiteet. rahapelilaki 10/2026, 58 § – toimilupa- ja valvontarekisteri
Rekisteri on valvojan työväline, ei julkinen tietokanta. Se sisältää pelaajia koskevia henkilötietoja, joiden käsittely on sallittu vain, jos se on välttämätöntä valvojan tehtävien suorittamiseksi.
Luettelo toimiluvanhaltijoista
Julkinen osa on erillinen luettelo. Valvontaviranomaisen on pidettävä yleisessä tietoverkossa saatavilla konekielisessä muodossa luettavaa luetteloa yksinoikeus-, rahapeli- ja peliohjelmistotoimiluvanhaltijoista yksilöintitietoineen. rahapelilaki 10/2026, 59 § – luettelo toimiluvanhaltijoista
Konekielisyydellä on käytännön merkitystä. Ihmisen luettavaksi tarkoitettu verkkosivu palvelee yksittäistä pelaajaa, mutta koneluettava luettelo palvelee muitakin: maksupalvelu voi tarkistaa automaattisesti, onko vastaanottaja luvallinen peliyhtiö, mainosalusta voi estää luvattomien toimijoiden mainokset ja vertailusivusto voi päivittää tietonsa viranomaisen lähteestä. Luettelosta tulee näin osa kanavointia eli pelaamisen ohjaamista valvotuille, luvan saaneille sivustoille.
Pelaajalle luettelo on yksinkertaisin tapa varmistaa sivuston asema. Yhtiön on itse kerrottava pelaajille myönnetystä toimiluvasta ja valvontaviranomaisesta, mutta viranomaisen oma luettelo on lähde, jota yhtiö ei voi muokata. rahapelilaki 10/2026, 37 § – rahapelin toimeenpanon yhteydessä annettavat tiedot
Seuraamukset julkistetaan nimellä
Valvontaviranomaisen on julkistettava rikemaksun ja seuraamusmaksun määräämistä koskeva päätös, toimiluvan peruuttamista koskeva päätös sekä rahapelin toimeenpanon tai markkinoinnin kieltämistä koskeva päätös. Julkistaminen tehdään viipymättä sen jälkeen, kun päätöksestä on ilmoitettu sen kohteelle. rahapelilaki 10/2026, 92 § – seuraamuksen ja muun päätöksen julkistaminen
Julkistamisesta on käytävä ilmi, onko päätös lainvoimainen, rikkomuksen luonne ja tyyppi sekä rikkomuksesta vastuussa olevan henkilöllisyys. Tiedot pidetään valvojan verkkosivuilla viiden vuoden ajan. Jos muutoksenhakuviranomainen kumoaa päätöksen, sekin on julkistettava samalla tavalla.
Nimen julkistamista voidaan lykätä tai päätös julkistaa ilman nimeä, jos julkistaminen olisi kohtuutonta tai vaarantaisi meneillään olevan viranomaistutkinnan. Pääsääntö on kuitenkin julkisuus. Peliyhtiölle, jonka liiketoiminta perustuu pelaajien luottamukseen, viisi vuotta viranomaisen sivuilla näkyvä seuraamus voi olla raskaampi kuin itse maksu.
Valvojan omat pelisäännöt
Rahapelilaki rajoittaa myös valvojan omaa henkilöstöä, mikä on valvontalainsäädännössä harvinaista. Virkamiehet näkevät pelidatan, josta voi olla hyötyä omassa pelaamisessa, ja he saavat peliyhtiöistä tietoa, jolla on arvoa sijoittajalle.
Valvontaviranomaisen virkamies ei saa osallistua rahapeleihin, joiden valvonta on hänen tehtävänään, jos hän voi saada virkatehtävissään tietoonsa pelitapahtuma-aineistoa, jota hän voi hyödyntää omassa pelaamisessaan. Pelikasinoa valvova virkamies ei saa pelata pelikasinossa. rahapelilaki 10/2026, 61 § – henkilökunnan rahapeleihin osallistumisen kielto
Ennen virkaan nimittämistä toimilupa- tai valvontatehtäviin tulevan on annettava selvitys rahapelilaki 10/2026, 62 § – henkilökunnan selvitysvelvollisuus
- omistuksestaan rahapelitoimintaa harjoittavissa yrityksissä,
- rahapeliyhtiöiden pelitileillä olevasta saldosta,
- rahapeliyhtiöiden maksamista voitoista ja pelitilien tapahtumista viimeisen 12 kuukauden ajalta,
- rahapelitoimintaan liittyvistä sivutoimistaan ja
- muista sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä tehtävien hoitamisen kannalta.
Sama koskee virkamiehiä, joilla on pääsy seuraamusasioita koskeviin salassa pidettäviin tietoihin tai valvonnan tietoteknisiin järjestelmiin. Olennaisista muutoksista on ilmoitettava.
Näillä virkamiehillä on lisäksi hankintakielto. He eivät saa hankkia toimiluvanhaltijoiden tai muiden rahapelejä toimeenpanevien yritysten osakkeita tai niihin liittyviä johdannaisia. Kielto ulottuu rahastoihin, joiden tarkoituksena on sijoittaa yli 50 prosenttia varoistaan rahapeliyhtiöiden osakkeisiin.
Säännöksillä torjutaan kahta riskiä. Vedonlyöntidataa näkevä virkamies voisi käyttää tietoa omien vetojensa pohjana. Toinen riski on niin sanottu sääntelykaappaus: valvoja, jolla on taloudellinen intressi valvottavassa, ei ole uskottava. Selvitysvelvollisuus ei poista sidonnaisuuksia, mutta tekee ne näkyviksi nimittävälle viranomaiselle.
Rahanpesun valvonta ja ilmoitus poliisille
Valvontaviranomainen valvoo myös sitä, että toimiluvanhaltijat ja asiamiehet noudattavat rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevia säännöksiä. Rahapelit ovat rahanpesun kannalta tunnistettu riskiala: suuria summia liikkuu nopeasti, ja voitto on helppo esittää varojen laillisena alkuperänä. Peliyhtiön velvollisuuksia tässä käsitellään artikkelissa rahanpesu rahapeleissä.
Rahanpesusääntöjen rikkominen on kytketty toimilupaan. Lupa voidaan peruuttaa, jos haltija on toistuvasti tai vakavasti rikkonut rahanpesun estämistä koskevia säännöksiä, sille on määrätty siitä hallinnollinen seuraamus tai rangaistus ja se jatkaa menettelyä tämän jälkeen tahallisesti. rahapelilaki 10/2026, 79 § – toimiluvan peruuttaminen
Hallinnollisen valvonnan ja rikosprosessin rajasta säädetään erikseen. Valvojan tulee tehdä poliisille ilmoitus esitutkintaa varten rahapelirikoksesta ja tietyistä arpajaisrikoksen tekomuodoista. Ilmoitus saadaan jättää tekemättä, jos tekoa on pidettävä vähäisenä eikä yleinen etu vaadi syytteen nostamista, tai jos valvoja on käynnistänyt asiassa seuraamusmaksun määräämistä koskevan menettelyn. rahapelilaki 10/2026, 60 § – ilmoitus syytteen nostamiseksi
Jälkimmäinen poikkeus liittyy kaksoisrangaistavuuden kieltoon. Samasta teosta ei voi seurata sekä seuraamusmaksua että rikostuomiota, joten valvojan on valittava, kumpaa tietä asia etenee. Valinta on käytännössä merkittävää harkintavaltaa: hallinnollinen maksu on nopeampi ja kohdistuu yhtiöön, rikosprosessi on hitaampi ja kohdistuu henkilöihin.
Mitä valvoja voi tehdä, kun rikkomus löytyy
Valvonnan keinot on porrastettu lievästä ankaraan.
| Keino | Kuka päättää | Keskeinen sisältö | Pykälä |
|---|---|---|---|
| Uhkasakko raportoinnin tehosteeksi | Valvontaviranomainen | Pakottaa toimittamaan puuttuvat tiedot | 68 ja 71 § |
| Rikemaksu | Valvontaviranomainen | 1 000–100 000 euroa lähinnä ilmoitus- ja esittämisvelvollisuuksien laiminlyönnistä | 80 § |
| Kielto | Valvontaviranomainen | Toimeenpanon tai markkinoinnin kieltäminen enintään 12 kuukaudeksi kerrallaan | 76 § |
| Väliaikainen kielto | Valvontaviranomainen | Toimeenpanon kielto enintään 30 päiväksi, poikkeuksellisesti ilman kuulemista | 76 § |
| Poistomääräys | Valvontaviranomainen | Verkkosisällön tai verkkotunnuksen poistaminen | 78 § |
| Seuraamusmaksu | Markkinaoikeus valvojan esityksestä | Oikeushenkilölle vähintään 10 000 euroa ja enintään 4 prosenttia liikevaihdosta, kuitenkin enintään 5 miljoonaa euroa | 84–87 § |
| Toimiluvan peruuttaminen | Valvontaviranomainen | Viimeinen keino; yleensä edellyttää, että rikkominen jatkuu aiemman seuraamuksen jälkeen tahallisesti | 79 § |
Rikemaksun valvoja määrää itse, mutta seuraamusmaksun määrää markkinaoikeus valvojan esityksestä. Valvoja on siis ankarimmassa rahaseuraamuksessa asianosainen, jonka on perusteltava vaatimuksensa tuomioistuimelle. Esitys on tehtävä viiden vuoden kuluessa rikkomuksen päättymisestä.
Useimmissa keinoissa on myös joustovara. Rikemaksu voidaan jättää määräämättä, jos yhtiö on oma-aloitteisesti korjannut virheen heti sen havaittuaan ja ilmoittanut siitä viivytyksettä valvojalle, eikä virhe ole vakava tai toistuva. Seuraamusmaksua ei esitetä, jos rikkomus on vähäinen tai yhtiö on ryhtynyt riittäviin korjaustoimiin välittömästi eikä rikkomus ole vakava tai toistuva. Laki palkitsee näin yhtiötä, joka kertoo virheistään itse.
Toimilupaa peruutettaessa yhtiölle on ensin asetettava kohtuullinen määräaika puutteiden korjaamiseen, ellei välitön peruuttaminen ole välttämätöntä pelaajien oikeusturvan takaamiseksi ja rahapelihaittojen vähentämiseksi.
Kuka maksaa valvonnan
Valvonta rahoitetaan valvottavilta perittävillä maksuilla. Toimiluvanhaltijan on suoritettava valvontaviranomaisen määräämä valvontamaksu, joka määrätään kalenterivuosittain kiinteänä euromääränä. rahapelilaki 10/2026, 70 § – valvontamaksu
| Toimilupa | Peruste | Valvontamaksu vuodessa |
|---|---|---|
| Yksinoikeustoimilupa: raha-arpajaiset ja veikkauspelit | Kiinteä | 1 900 000 € |
| Yksinoikeustoimilupa: rahapeliautomaatit ja kasinopelit | Kiinteä | 2 800 000 € |
| Rahapelitoimilupa | Pelikate alle 100 000 € | 4 000 € |
| Rahapelitoimilupa | Pelikate 100 000 € – alle 1 milj. € | 12 400 € |
| Rahapelitoimilupa | Pelikate 1 – alle 2 milj. € | 22 400 € |
| Rahapelitoimilupa | Pelikate 2 – alle 5 milj. € | 45 300 € |
| Rahapelitoimilupa | Pelikate 5 – alle 10 milj. € | 80 700 € |
| Rahapelitoimilupa | Pelikate 10 – alle 20 milj. € | 152 000 € |
| Rahapelitoimilupa | Pelikate 20 – alle 50 milj. € | 248 000 € |
| Rahapelitoimilupa | Pelikate vähintään 50 milj. € | 434 000 € |
| Peliohjelmistotoimilupa | Kiinteä | 1 500 € |
Pelikate tarkoittaa toimiluvan nojalla toimeenpantujen pelien panosten yhteismäärän ja pelaajille maksettujen voittojen erotusta. Uusi toimija maksaa ensimmäisenä vuonna 10 000 euron perusmaksun, ja lopullinen maksu määritetään vahvistetun tilinpäätöksen mukaisen toteutuneen pelikatteen perusteella. Jos yhtiöllä on useampi toimilupa, kustakin määrätään erillinen maksu.
Portaat eivät kasva samassa suhteessa pelikatteen kanssa. Alle 100 000 euron pelikatteella 4 000 euron maksu on vähintään neljä prosenttia katteesta. Viidenkymmenen miljoonan euron pelikatteella 434 000 euroa on alle prosentin. Pienille toimijoille valvonta on siis suhteessa selvästi kalliimpaa. Perustelu on, että valvonnalla on kiinteät vähimmäiskustannukset yhtiön koosta riippumatta: lupaedellytykset on tarkistettava ja raportit luettava myös pieneltä toimijalta.
Yhtiön on toimitettava edellisen vuoden pelikatetiedot valvojalle viimeistään helmikuun viimeisenä päivänä. rahapelilaki 10/2026, 71 § – valvontamaksun määrääminen Jos tietoja ei anneta tai ne ovat ilmeisen virheellisiä, maksu määrätään arvioimalla. Arvioinnissa otetaan huomioon yhtiön koko ja markkina-asema, aiempina vuosina ilmoitetut tiedot ja vertailutiedot muista vastaavista toimijoista. rahapelilaki 10/2026, 72 § – valvontamaksun määrääminen arvioimalla
Kustannusvastaavuus ja viiden prosentin puskuri
Maksuilla ei ole tarkoitus kerätä valtiolle tuloja. Valvontaviranomainen perii valvontamaksuina ja muina tuottoina määrän, joka kattaa sen talousarviossa vahvistetut rahapelitoiminnan valvonnan kustannukset. Lisäksi se voi periä enintään viittä prosenttia kustannuksista vastaavan ylitteen puskuriksi niitä vuosia varten, joina tuotot jäävät kustannuksia pienemmiksi. rahapelilaki 10/2026, 73 § – valvontamaksun alentaminen
Jos ylitettä olisi todennäköisesti syntymässä enemmän kuin viisi prosenttia, valvojan on alennettava yksinoikeus- ja rahapelitoimiluvanhaltijoiden maksuja, kaikkien samalla suhteellisella määrällä. Jos markkinalle tulee odotettua enemmän toimijoita ja maksukertymä kasvaa, yksittäisen yhtiön maksu siis pienenee.
Mekanismi toimii vain alaspäin. Laissa ei ole vastaavaa säännöstä, jolla taulukon maksuja korotettaisiin, jos toimijoita on odotettua vähemmän ja kertymä jää kustannuksista. Silloin puskuri voi huveta nopeasti, ja euromäärien muuttaminen vaatii lain muuttamista. Valvonnan mitoitus on näin sidottu siihen, kuinka hyvin lainsäätäjä osasi ennakoida markkinan koon.
Valvontamaksu on eri asia kuin rahapeliyhtiöiden maksama vero. Rahapelitoiminnan tuottojen jakautumista käsitellään artikkelissa rahapelituotot ja kuka niistä hyötyy.
Muut viranomaiset valvojan rinnalla
Lupa- ja valvontavirasto ei toimi yksin. Rahapelilaki jakaa tehtäviä usealle taholle.
Sisäministeriö vastaa lainsäädännöstä ja antaa asetuksia esimerkiksi kansainvälisen yhteistyön edellytyksistä ja voittojen lunastamisen määräajoista. Se saa peliyhtiöiden vuosiraportit.
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa rahapelihaittojen seurannasta, tutkimuksesta ja arvioinnista sekä ehkäisyn ja hoidon kehittämisestä. rahapelilaki 10/2026, 98 § – rahapelihaittojen seuranta, tutkimus ja arviointi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos hoitaa tätä tehtävää ministeriön toimeksiannosta, pitää pelihaittarekisteriä ja toimii valtionapuviranomaisena pelihaittojen ehkäisyyn myönnettävissä avustuksissa. THL saa peliyhtiöiltä laajemmat tiedot kuin valvoja: sen luettelossa ovat myös tiedot pelipaikkojen kävijämääristä ja alaikäisvalvonnasta, yhtiöiden liiketoiminnan suunnittelusta ja strategiasta sekä asiakkaisiin kohdistetuista huolenpitotoimista. rahapelilaki 10/2026, 100 § – THL:n tiedonsaantioikeus
Markkinaoikeus määrää seuraamusmaksut ja käsittelee markkinointikieltoja ja poistomääräyksiä koskevat asiat. Hallintotuomioistuimet käsittelevät muut valitukset.
Poliisi tutkii rahapelirikokset valvojan ilmoituksesta. Siirtymän jälkeen Poliisihallituksella ei ole enää roolia lupaviranomaisena, mutta poliisi säilyy esitutkintaviranomaisena.
Työnjako haittojen osalta on tarkoituksellinen. Valvoja tarkistaa, noudattaako yksittäinen yhtiö lakia. THL arvioi, vähentääkö järjestelmä kokonaisuutena haittoja. Jälkimmäiseen kysymykseen valvontaviranomainen ei voi vastata, vaikka jokainen yhtiö noudattaisi sääntöjä täydellisesti. THL:n väestötutkimuksen mukaan vuonna 2023 vähintään kohtalaisen riskin tasolla pelasi 4,2 prosenttia 15–74-vuotiaista. Tämän luvun kehitys kertoo aikanaan, miten uudistus onnistui, eikä sitä mitata valvojan rekistereistä.
Näin valvonta näkyy yhden peliyhtiön vuodessa
Rahapelitoimiluvan haltijan näkökulmasta valvonta on jatkuva sarja velvoitteita, joista osa toistuu päivittäin ja osa kerran vuodessa.
-
Ennen aloitusta: järjestelmien hyväksyntä
Yhtiö toimittaa valvojalle akkreditoidun ja valvojan hyväksymän tarkastuslaitoksen selvityksen ja hyväksynnän pelijärjestelmistään, arvontalaitteistaan ja arvontamenettelyistään. Ilman sitä pelien toimeenpanoa ei saa aloittaa.
-
Jatkuvasti: pelidata rajapintaan
Pelitapahtumat ja pelitilitapahtumat toimitetaan valvojalle sen määräämässä muodossa kohtuullisessa ajassa pelin päättymisestä. Tiedot säilytetään muuttumattomina vähintään viisi vuotta.
-
Tarvittaessa: ilmoitukset
Epäilyttävä vedonlyönti keskeytetään ja siitä ilmoitetaan valvojalle viipymättä. Olennaisista muutoksista omistuksessa tai toiminnassa ilmoitetaan, ja toimiluvan muutosta haetaan ennen muutoksen toteuttamista.
-
Helmikuun loppuun mennessä: pelikatetiedot
Edellisen kalenterivuoden pelikate ilmoitetaan valvontamaksun määräämistä varten. Myöhästyminen voi johtaa uhkasakkoon, rikemaksuun tai maksun määräämiseen arvioimalla.
-
Vuosittain: seitsemän asiakirjaa
Toimintasuunnitelma, talousarvio, tilinpäätös, markkinointiselvitys, selvitys toiminnan kehityksestä, omavalvontasuunnitelma haittojen ehkäisyselvityksineen ja selvitys epäilyttävästä vedonlyönnistä toimitetaan valvojalle sekä kahdelle ministeriölle.
-
Aikaisintaan kesäkuun lopussa: valvontamaksu
Valvoja lähettää maksupäätöksen viimeistään 30 päivää ennen ensimmäistä eräpäivää. Maksu on suoraan ulosottokelpoinen, ja sen laiminlyönti voi viime kädessä johtaa toimiluvan peruuttamiseen.
-
Milloin tahansa: tarkastus tai selvityspyyntö
Valvoja voi tarkastaa tilat, tietojärjestelmät ja toiminnan sekä pyytää nähtäväksi omavalvonnan kirjaukset, henkilöstön pelaamista koskevat säännöt, koulutuskirjanpidon ja valitusten käsittelyn menettelytavat.
Neljä näkökulmaa valvontaan
Pelaaja
Pelaaja ei juuri näe valvontaa, ja niin on tarkoituskin. Hänelle näkyvät seuraukset: sivustolla on tieto toimiluvasta ja valvojasta, pelin säännöt ja voiton todennäköisyys ovat saatavilla suomeksi ja ruotsiksi, asetetut rajat pitävät ja peliesto toimii. Jos jokin näistä pettää, pelaajan ensimmäinen osoite on yhtiö itse. Sen on vastattava yhteydenottoon kohtuullisessa ajassa ja perusteltava kantansa voitonmaksuvaatimukseen. Riitojen ratkaisukanavat on kuvattu artikkelissa valitus nettikasinosta.
Rahapelilaki ei anna valvontaviranomaiselle tehtävää ratkaista pelaajan ja yhtiön välistä yksittäistä riitaa. Sen tehtävä on valvoa, että yhtiö noudattaa lakia, ja siihen kuuluu myös sen tarkistaminen, onko yhtiöllä toimivat menettelyt valitusten käsittelyyn. Pelaajien havainnoilla on silti merkitystä: jos samasta yhtiöstä kertyy samanlaisia ilmoituksia, valvojalla on peruste pyytää selvitystä tai tehdä tarkastus.
Peliyhtiö
Yhtiölle valvonta on kustannus ja markkinoillepääsyn ehto. Rajapintaintegraatio, tarkastuslaitoksen selvitykset, omavalvonnan dokumentointi ja vuosiraportointi vaativat henkilöstöä ja järjestelmiä jo ennen ensimmäistäkään asiakasta. Suuret kansainväliset konsernit tekevät vastaavaa jo muissa lisenssimaissa, joten niille Suomi on yksi sääntelyalue lisää. Pienelle toimijalle kiinteät kustannukset voivat ratkaista, kannattaako lupaa hakea lainkaan.
Yhtiöt hyötyvät valvonnasta, jos se kohdistuu tehokkaasti myös luvattomiin kilpailijoihin. Luvanhaltija maksaa valvontamaksun, noudattaa markkinointirajoituksia ja toteuttaa pelaajansuojan. Jos luvaton toimija voi tarjota pelejä ilman näitä rasitteita ja ilman seurauksia, lisenssin arvo heikkenee.
Valtio ja valvoja
Valtiolle valvonta on uudistuksen uskottavuuden mitta. Lisenssimalli perustuu ajatukseen, että pelaaminen on turvallisempaa valvotuilla sivustoilla kuin niiden ulkopuolella. Väite pitää vain, jos valvonta todella erottaa luvalliset toimijat luvattomista myös käytännössä.
Valvojan haasteet ovat teknisiä ja määrällisiä. Sen on rakennettava järjestelmä, joka vastaanottaa kaikkien toimiluvanhaltijoiden pelitapahtumat, ja kyettävä analysoimaan aineistoa niin, että poikkeamat löytyvät. Lisäksi se tarvitsee asiantuntijoita, jotka ymmärtävät sekä pelijärjestelmiä että hallinto-oikeutta, ja kilpailee tästä osaamisesta peliyhtiöiden kanssa.
Pelihaittojen ehkäisy
Haittojen ehkäisyn kannalta valvonnan vaikein kohde on huolenpitovelvollisuus. Rahansiirtorajan noudattaminen on mitattavissa datasta. Sen arvioiminen, onko yhtiö puuttunut riittävästi pelaajan haitalliseen pelaamiseen, on vaikeampaa: laki edellyttää jatkuvaa seurantaa, riskinarviointia ja “tarvittaessa” toimenpiteitä, mutta ei kerro, mikä riittää.
Valvonnan on siis muodostettava käytäntö siitä, mitä huolenpito tarkoittaa. Ensimmäiset linjaukset ja seuraamusratkaisut määrittävät tason vuosiksi eteenpäin. Jos vaikeat pelaamisen hallinnan kysymykset koskettavat sinua tai läheistäsi, maksutonta ja luottamuksellista apua saa Peluurista, auttava puhelin 0800 100 101. Rahapelaaminen on sallittu vain 18 vuotta täyttäneille.
Kritiikki ja avoimet kysymykset
Laki antaa valvojalle laajat valtuudet. Se, käytetäänkö niitä tehokkaasti, riippuu asioista, joita laissa ei ratkaista.
Määräykset ovat vielä antamatta. Teknisen valvonnan yksityiskohdat, tarkastuslaitosten hyväksymisen edellytykset ja raportoinnin sisältö jäävät viranomaisen määräysten varaan. Yhtiöt joutuvat rakentamaan järjestelmiään ennen kuin kaikki vaatimukset ovat tiedossa, ja määräysten laatu ratkaisee, kuinka käyttökelpoista valvojan saama data on.
Datan määrä ei ole sama asia kuin valvonnan teho. Jokainen pelitapahtuma jokaiselta toimijalta on valtava aineisto. Jos analytiikkaa ei ole, data jää varastoon odottamaan tapausta, jossa sitä tarvitaan todisteena. Ennakoiva valvonta edellyttää, että poikkeamat tunnistetaan automaattisesti. Laki ei velvoita valvojaa tähän eikä kerro, millä resursseilla se tehtäisiin.
Etävarmentamisen luotettavuus. Pelijärjestelmä saa sijaita ulkomailla, jos valvoja voi varmentaa sen luotettavuuden etäyhteydellä. Miten varmennetaan, että etäyhteyden päässä näkyvä järjestelmä on sama, jolla pelit todella ajetaan? Kysymys on tekninen ja ratkaistavissa, mutta se vaatii valvojalta osaamista, jota perinteisessä lupahallinnossa ei ole tarvittu.
Rahoituksen jäykkyys. Valvontamaksut on kirjattu lakiin euromäärinä. Jos toimijoita tulee odotettua vähemmän tai valvonnan kustannukset kasvavat, taulukko ei jousta ylöspäin. Viiden prosentin puskuri kattaa pienen vaihtelun, mutta ei pysyvää alijäämää.
Omavalvonnan varaan rakentaminen. Suuri osa valvonnasta on yhtiön oman dokumentaation tarkastamista. Malli toimii, kun valvoja vertaa asiakirjoja dataan ja tekee pistokokeita. Se pettää, jos tarkastaminen jää asiakirjojen muodolliseksi läpikäynniksi.
Luvattomat toimijat. Valvonnan tehokkaimmat keinot eli tekninen datavirta, raportointi ja tarkastukset koskevat vain luvanhaltijoita. Luvattomiin toimijoihin valvoja voi kohdistaa kieltoja, uhkasakkoja ja poistomääräyksiä, mutta niiden täytäntöönpano ulkomailla on epävarmaa. Valvonta on siis tiukinta niille, jotka ovat hakeutuneet sääntelyn piiriin.
Miten muissa Pohjoismaissa valvotaan
Suomi siirtyy lisenssimalliin naapureitaan myöhemmin. Ruotsi avasi markkinansa 1.1.2019, ja valvonnasta vastaa peliviranomainen Spelinspektionen. Tanskassa lisenssimalli on ollut käytössä vuodesta 2012, ja valvojana toimii Spillemyndigheden. Molemmissa maissa rahapeleillä on oma erillinen viranomaisensa.
Suomi valitsi toisin. Rahapelien valvonta sijoitetaan yleiseen lupa- ja valvontavirastoon, jonka tehtäväkenttä ulottuu monelle toimialalle. Ratkaisulla on hyvät ja huonot puolensa. Iso virasto voi jakaa tukipalvelut, tietohallinnon ja oikeudellisen osaamisen, eikä pieni erikoisyksikkö jää yksin. Toisaalta rahapelit kilpailevat viraston sisällä huomiosta ja resursseista muiden tehtävien kanssa, eikä valvojalla ole yhtä selvää julkista profiilia kuin erillisellä peliviranomaisella. Valvontamaksujen sitominen nimenomaan rahapelivalvonnan kustannuksiin turvaa osaltaan sen, että rahoitus ei valu muihin tehtäviin.
Teknisen valvonnan perusratkaisu on samankaltainen kuin muissa lisenssimaissa: yhtiöt tallentavat pelidatan viranomaisen määräämällä tavalla ja antavat sen valvojan käyttöön. Erot ovat yksityiskohdissa, joista Suomessa päätetään vasta viranomaisen määräyksillä. Pohjoismaiden järjestelmiä vertaillaan laajemmin artikkelissa Pohjoismaiden rahapelijärjestelmät.
Mitä pelaajan kannattaa tietää valvonnasta
Pelaajan kannalta valvontajärjestelmästä seuraa neljä käytännön asiaa.
- Luvan voi tarkistaa viranomaisen luettelosta. Sivuston oma ilmoitus toimiluvasta ei ole ainoa lähde.
- Pelihistoria on tallessa. Jokainen pelitapahtuma ja pelitilitapahtuma säilytetään vähintään viisi vuotta muuttumattomana. Riitatilanteessa aineisto on olemassa, eikä yhtiö voi muuttaa sitä jälkikäteen.
- Seuraamukset ovat julkisia. Valvojan verkkosivuilta näkee viiden vuoden ajalta, mille yhtiöille on määrätty rikemaksu tai seuraamusmaksu, keneltä lupa on peruutettu ja kenen toiminta on kielletty.
- Luvattomalla sivustolla nämä suojat puuttuvat. Suomen valvoja ei saa sieltä pelidataa, ei voi tarkastaa järjestelmiä eikä pysty varmistamaan, että voitot maksetaan.